Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) sanoo, ettei hän usko, että pelkät puhtaaksiviljellyt markkinavoimat loisivat osaamisen eväät ja toisivat pääomat, joilla Suomen uusteollistaminen ja kasvukykyinen yrittäjyys tulisivat mahdolliseksi.
– Valtio ei voi heittäytyä passiivisesti taustalle, Rehn sanoi puhuessaan tänään keskiviikkona toimialojen rahoitusseminaarissa Säätytalolla.
Julkinen sektori ei Rehnin mukaan luo jatkossa kovinkaan montaa uutta pysyvää työpaikkaa. Julkisen sektorin osuus Suomen kansantaloudesta on EU-maiden korkein, lähes 60 prosenttia. Liian suppea yksityinen sektori ei pitemmän päälle kykene kantamaan nykyisen kokoista julkista sektoria.
– Suomalaisessa ja eurooppalaisessakin kolmannen tien yhteiskuntamallissa on nojauduttu siihen ajatukseen, että markkinat ovat hyvä renki, mutta huono isäntä. Tätä yhteiskuntamallia kutsutaan Euroopassa yleisesti sosiaaliseksi markkinataloudeksi erityisesti Saksan esikuvan mukaisesti, eikä ainakaan minulla ole mitään sitä vastaan.
Rehnin mukaan kolmannen tien yhteiskuntamallissa valtiolla on aktiivinen rooli markkinataloudessa. Valtion tehtävänä on luoda kannustava toimintaympäristö ja poistaa esteitä yrittäjyyden tieltä. Valtion tehtävänä on parantaa osaamista ja tuottavuutta etenkin innovaatio- ja tutkimustoiminnalla sekä luoda rahoituksellisia edellytyksiä yritysten investoinneille.
– Yrityksillä on kyllä luontainen taipumus ryhtyä investoimaan, kasvamaan ja työllistämään, kunhan olosuhteet ovat niille suotuisat.
Kilpailukykysopimus talouspolitiikan kulmakivi
Kolmannen tien periaatteeseen nojaa Rehnin mukaan myös Sipilän hallituksen elinkeino- ja talouspolitiikka.
– Valtion aktiivista roolia heijastaa myös valmisteilla oleva selonteko valtion omistajapolitiikasta – aktiivisesta omistajapolitiikasta, jossa valtion tase pannaan töihin.
Rehnin mukaan TEM-konsernin toimijat, kuten Finnvera Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy ja Innovaatiokeskus Tekes, ovat keskeinen instrumentti yritys- ja kasvurahoituksen kanavoimiseksi kasvuhakuisille yrityksille, etenkin pk-yrityksille ja start-upeille.
– Ei ole mikään salaisuus, että Sipilän hallituksen talouspolitiikan kulmakivi on helmikuussa neuvoteltu kilpailukykysopimus, joka parhaillaan odottaa liittokierrosten tulosta. Tavoitteena on parantaa nopeasti ja olennaisesti suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukykyä.
Paikallisen sopimisen kehittäminen on Rehnin mukaan keskeisessä asemassa talous- ja työllisyyspolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa.
– Sosiaalisen markkinatalouden periaatteisiin kuuluu myös pyrkimys ratkoa ristiriitoja työelämässä ja työmarkkinoilla sopien, ei sanellen. Kukaan ei kiistäne sitä, että työmarkkinoilla on merkittäviä paineita uudistuksiin, jotka voidaan käsitykseni mukaan toteuttaa sopimusyhteiskunnan hengessä. Niin on myös tai oikeastaan etenkin paikallisen sopimisen laita, jonka tulee perustua keskinäiseen luottamukseen ja yhteistyöhön ja nojautua pikemminkin evoluutioon kuin revoluutioon, Rehn sanoi.
