Yritysten suurin mielenkiinto kohdistuu kyselyn mukaan Venäjälle, Ruotsiin, Kiinaan, Yhdysvaltoihin, Saksaan ja Norjaan. Nämä ovat perinteisesti Suomen viennin suurimpia kohteita. Lisäksi vastaajat mainitsivat Japanin, Intian ja Ukrainan.
Vastauksia on analysoitu ulkoministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä ja UM:n kaupallisen neuvoksen Heli Siikaluoman mukaan moniin toimiinkin on jo ryhdytty. Tuloksia on myös hyödynnetty pian julkaistavassa Team Finland -strategiassa.
– Meillä on tällä hetkellä hyvä kuva siitä, mitä suomalaisyritykset toivovat ja millaisia ongelmia he markkinoilla kokevat, Siikaluoma kertoi tiistaina selvityksen julkistamistilaisuudessa Helsingissä.
Kyselyyn vastanneet yritykset pitivät julkisia kansainvälistymispalveluja tärkeinä ja pääsääntöisesti asiantuntevina. Byrokratiaa tosin voisi yritysten mielestä vähentää, ja palvelut pitäisi saada yhdeltä luukulta.
Vienninedistämismatkoja pidettiin hyödyllisinä ja niitä toivottiin varsinkin Venäjälle, Kiinaan, Yhdysvaltoihin ja Intiaan. Yritykset toivoivat myös yritysryhmille tai tietyille sektoreille räätälöityjä matkoja.
Vientirahoituksen toimivuudesta oltiin yrityksissä kahta eri mieltä. Osa piti rahoitusta toimivana, mutta osan mielestä rahoitusta ei ole joko saatavilla ollenkaan tai sen hakeminen on byrokraatista ja kallista. Rahoitus oli hankalaa varsinkin pienille ja keskisuurille yrityksille.
Kaupan esteitä eniten Venäjällä
Kaupanesteitä yritykset mainitsivat kyselyssä yhteensä 1400. Esteistä 30 prosenttia oli Venäjän kaupassa, 15 prosenttia EU:n sisämarkkinoilla ja 10 prosenttia Kiinan kaupassa.
EU:ssa eniten hankaluuksia aiheuttavat julkiset hankinnat, tuotelainsäädäntö ja verotus. Venäjällä ongelmia tuottavat varsinkin tullit ja tullausmenettelyt, Kiinassa puolestaan teollis- ja tekijänoikeudet.
Esteiden määrän arvellaan olevan nousussa. Esteistä 86 prosenttia koskee tavarakauppaa, mutta niiden määrä on kasvussa myös palvelujen kaupassa.
Kyselyyn vastasi viime syksynä noin 600 yritystä, joista yli 90 prosenttia oli pieniä ja keskisuuria. Selvitys tehtiin ulkoministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Finpron, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n, Keskuskauppakamarin, Kansainvälisen kauppakamari ICC:n, Suomen Yrittäjien ja Kaupan liiton Team Finland -yhteistyönä.
Lue myös:
