Se on lähes saman verran kuin koko maahan on rakennettu 25 viime vuoden aikana. Muualla Suomessa uusien asuntojen rakentamistarve jää vähäiseksi heikon väestökehityksen vuoksi, ilmenee Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tuoreesta Asuntotuotantotarve 2040 –tutkimuksesta.
Vuotuinen kokonaistarve on jatkossa keskimäärin 30 000 uutta asuntoa, mikä on hieman enemmän kuin viime vuosien arvioitu tarve ja toteutunut tuotanto.
VTT:n erikoistutkija Terttu Vainion mukaan merkittävin ero aiempaan nähden on asuntotarpeen yhä voimakkaampi keskittyminen suurimmille kaupunkiseuduille.
Neljäntoista suurimman kaupunkiseudun osuus asuntotuotannosta on noussut jo lähes 90 prosenttiin kaikista valmistuneista uusista asunnoista. Se kasvaa entisestään, mikäli kaupungistuminen jatkuu samalla kehitysuralla kuin nyt on toteutunut.
Tutkimuksen lähtökohtana on Tilastokeskuksen viime syksynä julkaisema väestöennuste. Asuntotuotantotarpeen arvioinnissa väestö on sijoitettu eri alueille joko seutukohtaisen ennusteen mukaisesti tai olettaen väestön keskittyvän suurimmille kaupunkiseuduille samaa vauhtia kuin vuosina 2010–2014 tapahtui.
Molemmissa vaihtoehdoissa suurten kaupunkiseutujen osuus sekä väestöstä että uusista asunnoista kasvaa ja muu Manner-Suomi menettää asukkaitaan.
Vainion mukaan kaupungistumismallissa asuntojen kokonaistarve on selvästi suurempi, koska kasvavien kaupunkiseutujen mittava väestönlisäys edellyttää niiden kasvattavan voimallisesti myös asuntotarjontaansa.
– Tällöin entistä isompi osa nykyisistä asunnoista sijaitsee ikään kuin väärissä paikoissa. Taantuvan kehityksen mallissa olemassa oleva asuntokanta sen sijaan vastaa paremmin tarvetta. Uutta tuotantoa tarvittaisiin vuosittain keskimäärin 25 000 asuntoa vuoteen 2040 ulottuvalla ajanjaksolla, hän kertoo.
Maahanmuutto voi vauhdittaa kehitystä
Väestöennusteessa on arvioitu nettomaahanmuuton pysyttelevän viime vuosien tasolla. Siinä ei ole otettu huomioon viime syksynä alkanutta turvapaikanhakijoiden määrän kasvua. Maahanmuuton kiihtyminen voi nostaa uusien asuntojen kokonaistarpeen yli 800 000 asuntoon.
Osan maahanmuuton synnyttämästä asuntotarpeesta voi täyttää ottamalla käyttöön tyhjinä olevia asuntoja. Paine kohdistuu kuitenkin etupäässä kasvukeskuksiin, jonne valtaosa maahanmuuttajista ennen pitkää hakeutuu.
Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut pääekonomisti Sami Pakarinen Rakennusteollisuus RT:stä korostaa, että edessä on huomattava yhteiskunnallinen haaste. Esimerkiksi Helsingin seutu tarvitsee 50 prosenttia, Tampereen seutu 40 ja Oulun seutu peräti 54 prosenttia lisää asuntoja niiden tämänhetkiseen asuntokantaan nähden.
Tämä on otettava huomioon muun muassa kaavoituksessa ja investoinneissa joukkoliikenteeseen, jotta asuntopula ei muodostu koko talouskasvun tulpaksi.
– Aluerakenteen muutos on myös mahdollisuus, sillä se ylläpitää uudisrakentamista. Asuntotarpeen tyydyttämisessä kyse on kaikkiaan lähes 200 miljardin euron urakasta seuraavien 25 vuoden aikana. Työmääränä se tarkoittaa samaa kuin kaikki Suomen työlliset työllistettäisiin yli vuoden ajaksi, Pakarinen laskee.
Hänen mukaansa vaikka asuinrakentaminen painottuu suurimmille kaupunkiseuduille, näiden ulkopuolellakin sitä pitävät jossain määrin yllä ihmisten asumistarpeiden muutokset, kun esimerkiksi pienille esteettömille asunnoille on kysyntää väestön ikääntymisen vuoksi.
– Muuttotappioalueilla rahoitus voi kuitenkin muodostua ongelmaksi pankkien kiristyvän riskienhallinnan ja vakuusvaatimusten vuoksi. Korjausrakentaminen jakautuu eri alueille tasaisemmin, Pakarinen toteaa.
Asuntotuotantotarve 2040 –tutkimuksen ovat tilanneet ympäristöministeriö, Rakennusteollisuus RT, Suunnittelu- ja konsultointiryitykset SKOL, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Kuntarahoitus ja Suomen Hypoteekkiyhdistys.
Tutkimuksessa on käytetty laskentamallia, joka ottaa huomioon asuntokysyntään vaikuttavat tekijät, eli väestökehityksen, maan sisäisen muuttoliikkeen ja perhekoon muutokset, sekä asuntotarjonnan, jossa on mukana olemassa oleva rakennuskanta, varauma eli tyhjät asunnot, poistuma ja asuntojen sijoittuminen suhteessa kysyntään.
