Varjo Suomen yllä. Stalinin salaiset kansiot -uutuuskirjan (Docendo) mukaan Neuvostoliitto oli vuodenvaihteessa 1957-58 lähellä nimittää Suomeen nimekkään suurlähettilään.
Helsinkiin olisi kirjan löytämän dokumentin mukaan tullut suurlähettilääksi talvisodan aikainen ulkoministeri Vjatseslav Molotov, kun kaksi muuta ehdokasta hylättiin.
Professori Kimmo Rentola katsoo ajatuksen olleen ”paha Suomen tilanteen virhearviointi”.
Vjatseslav Molotov oli kesäkuussa 1957 dramaattisesti hävinnyt valtataistelun NKP:n politbyroossa. Hänen ryhmällään oli jo ollut enemmistö, mutta Nikita Hrustsevin tukijat haalittiin viime hetkessä paikalle jopa ilmavoimien kuljetusten avulla.
– Poliittista tappiota ei enää seurannut hengenlähtö kuten Stalinin aikana ja vielä Berijan syrjäytyksessä, vaan hävinneet passitettiin kuka minnekin, Molotov lähettilääksi Mongoliaan. Nyt joku näki Helsingin otollisempana hänen kyvyilleen kuin Ulan-Batorin, Kimmo Rentola kirjoittaa teoksessa.
– Politbyroossa oltiin hajulla siitä, että nimitys voisi poltella maassa, jossa Molotovin cocktail oli keksitty. KGB sai tehtäväkseen vaivihkaa selvittää presidentti Kekkosen ja SKP:n johdon mielipiteet. Ilmeisesti luottotahojen mieltä kysyttiin aidosti. Tasavallan presidentille piti sanoa, että Moskovassa pidettiin nimitystä ”tarkoituksenmukaisena”, mutta SKP:lle vain, että siitä vallitsi ”käsitys” (soobraženija). Kummankaan tahon vastausta ei mapissa ole, mutta on syytä olettaa, että reaktiot olivat kohteliaan torjuvia.
LUE MYÖS:
Kirjapommi: Näin Urho Kekkonen kaatoi hallitusta Neuvostoliiton kanssa
Leonid Brezhnevin muistilappu: ”Kekkonen pyytää kaatamaan Sukselaisen”
”Agentteja” Stalinin muistiossa: Urho Kekkonen ja Sakari Tuomioja
Sd-puolue sai Moskovalta väkevän raha-avustuksen – tässä dokumentti päätöksestä
