Alaskan yliopiston tutkija David Denkenbergerin johtama säätiö on selvittänyt eri keinoja, joilla ihmiskunta voisi ylläpitää riittävän ruoantuotannon ydinsodan tai muun katastrofin jälkeisissä olosuhteissa.
Jo rajoitetun kokoisella ydinsodalla olisi tutkijoiden mukaan globaaleja vaikutuksia. Esimerkiksi Pakistanin ja Intian välisessä ydinsodassa räjäytettäisiin arviolta noin 250 kappaletta sadan kilotonnin ydinaseita, joiden nostattama pöly pimentäisi taivasta ja laskisi lämpötiloja eri puolilla maailmaa. Ruoantuotanto voisi samalla romahtaa.
– Vaikka ydinaseiden suorat vaikutukset ovat hirveitä, niin epäsuorat vaikutukset ruoantuotantoomme olisivat paljon hirveämpiä, ilmastotutkija Alan Robok sanoo Business Insiderille.
David Denkenbergerin johtaman Alliance to Feed the Earth in Disasters (ALLFED) -säätiön laskelmien mukaan ”katastrofiruokavalio” voitaisiin koostaa sienistä, merilevästä ja lehdistä saatavasta sokerista. Niiden uskotaan selviytyvän sekä ydinsodasta että nopeista ilmastomuutoksista.
Sienet ja merilevä eivät ole riippuvaisia fotosynteesistä, joten ne voivat menestyä myös ilman auringonvaloa.
– Tutkimukseni päätelmä oli, että jos ihmiset kuolevat sukupuuttoon, niin sienet hallitsevat jälleen maailmaa. Aloin pohtia asiaa: miksemme alkaisi syödä sieniä välttääksemme sukupuuton, Denkenberger sanoo.
Sienet käyttäisivät hänen mukaansa ravinnokseen ydintalven tuhoamien miljardien puiden jäänteitä. Ihmiskunnan nykyinen väestö selviäisi pelkästään sienillä noin kolmen vuoden ajan.
Kuivamuonaa tarvittaisiin noin 1,6 miljardia tonnia vuosittain. Tarvittavan merilevämäärän kasvattaminen veisi kolmesta kuuteen kuukauteen.
2100 kilokaloria kattavaan tuomiopäivän ruokavalioon kuuluisi myös tonnikalaa, lihaa, maitoa, munia, voikukkia ja teetä. E-vitaniimipitoisten ja luontaisesti kasvavien bakteerien osuus olisi 400 kilokaloria.
