Valtiovarainministeriöstä vahvistetaan Verkkouutisille, että liikenteen verotusta selvittävä työryhmä tarkastelee myös tienkäytön verotusta. Tällä tarkoitetaan keskustan ja keskustalaisen valtiovarainministeri Matti Vanhasen ajamaa ”kilometriveroksikin” kutsuttua mallia. Siinä auton käyttöä verotettaisiin sen mukaan, missä ajetaan ja kuinka paljon. Eri tieosuuksilla olisi siis eri hinnat.
Julkisuudessa aiemmin liikkuneiden tietojen mukaan vero vaatisi ajamisen seurantajärjestelmää. Ministeriöstä vihjataan kuitenkin nyt, että tarkastelussa on myös jonkinlainen aikaan perustuva ratkaisu.
– Tien käyttöä voidaan verottaa erilaisilla veromalleilla. Nämä voivat perustua ajettuihin kilometreihin, mikä yleensä edellyttää ajoneuvovon seurantaa jollain tasolla taikka verotus voi olla aikaperusteista, neuvotteleva virkamies Markus Teräväinen kertoo sähköpostitse.
Hänen mukaansa yksityiskohtiin erilaisista selvitettävistä veromalleista ei voida kuitenkaan ottaa vielä tässä vaiheessa tämän enempää kantaa. Ministeriöstä viitataan lisäksi Matti Vanhasen viime syksyn blogikirjoitukseen.
– Ideani on seuraava. Polttoaineiden verotus korvattaisiin, ainakin pääosin, ajettuihin kilometreihin perustuvalla verolla. Veroa ei määrättäisi kaavamaisesti saman suuruisena jokaiselta ajetulta kilometriltä, vaan sen taso määräytyisi tieverkon tieluokkien ja joukkoliikenteen saatavuuden mukaan. Lisäksi ammattiliikenne olisi omassa verokategoriassaan, sillä pitkien etäisyyksien maassa kumipyöräliikenteen korvaamiselle ei ole olemassa todellisia vaihtoehtoja, Vanhanen summaa ministeriön sivuilla julkaistussa kirjoituksessaan.
Se, että keskusta ajaa kilometriveroa on helppo ymmärtää. Vanhasen mallissa kilometrit olisivat maaseudulla huomattavasti halvempia kuin ”moottoriteiden ja hyvän katuverkon alueella”. Mallin todetaan myös lisäävän ”alueellista tasa-arvoa”.
Arvostelijoiden mukaan malli olisi monimutkainen ja hankala toteuttaa. Etenkin mahdolliset seurantalaitteet ja niiden vaativat järjestelmät ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Mallin käytännön toteutuksesta ei toistaiseksi ole kuultu juurikaan yksityiskohtia.
Pöydällä syksyllä
Ensimmäinen virallinen vahvistus siitä, että kilometriveroa todella selvitetään, saatiin viime viikolla, kun pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus lähetti lausunnoille fossiilittoman liikenteen tiekarttana tunnetun suunnitelmansa.
Siinä listataan kolmessa portaassa toimet, joiden tavoitteena on vähintään puolittaa kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Vuoteen 2045 mennessä liikenne tulee muuttaa nollapäästöiseksi.
Tiekartan viimeinen vaihe on edessä tänä syksynä. Siinä arvioidaan riittävätkö EU-tason toimet sekä ensimmäisen ja toisen vaiheen keinot päästötavoitteiden saavuttamiseen. Jos tavoite ei näytä toteutuvan, tehdään päätökset muista tarvittavista toimista.
Tätä mahdollista kolmatta vaihetta varten hallitus jatkaa tiekartan luonnoksen mukaan muun muassa ”ajettujen kilometrien määrään ja eri tavalla hinnoiteltuihin tieluokkiin” perustuvan liikenneveromallin selvitystä.
Vaikka kolmannesta vaiheesta onkin puhuttu ehdollisena, voidaan syksyn lisätoimien tarvetta – eli polttomoottoriautoilun kallistumista – pitää hyvinkin todennäköisenä.
Liikenne- ja viestintäministeriön syksyllä julkaisemien vaikutusarviointien perusteella kovia päästötavoitteita on käytännössä mahdotonta saavuttaa ilman ”fossiilisten polttoaineiden hinnoittelun muuttamista”. Tässä tehokkaimpina keinoina nostettiin tuolloin esiin tieliikenteen päästökauppa ja polttoaineverojen korotukset.
Mikäli keskusta kuitenkin pitää lupauksensa ja torjuu polttoaineverojen korottamisen, voi se merkitä sitä, että hallitus joutuu todella edistämään autojen seurantaan perustuvaa kilometriveromallia autoilun vähentämisen ja päästötavoitteiden saavuttamiseksi.
