Eduskunta julisti tänään täysistunnon toisessa käsittelyssä tiedustelulakeihin liittyvän perustuslain muutoksen kiireelliseksi äänin 13-178.
Eduskunta tiedotti sen jälkeen, että kun ehdotus kiireelliseksi julistamisesta hyväksyttiin, perustuslain muutos katsottiin samalla hyväksytyksi. Asia käy ilmi myös eduskunnan täysistunnon taltioinnista ja pöytäkirjasta.
Perustuslakiasiantuntijoiden mukaan menettelytapa oli virheellinen.
– Nyt kyllä tapahtui karmea menettelyvirhe. Perustuslain 73 §:n 2 momentin mukainen kiireellinen menettely on kaksivaiheinen. Ensin päätetään ehdotuksen julistamisesta kiireellliseksi 5/6 enemmistöllä. Sen jälkeen muutoksen hyväksymisestä 2/3 enemmistöllä, Perustuslakiblogin Twitter-tili tviittasi.
Perustuslakiblogin takana ovat perustuslakiasiantuntijat Juha Lavapuro ja Martin Scheinin.
Perustuslain 72.3 §:n mukaan ”ehdotus voidaan kuitenkin julistaa kiireelliseksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Ehdotusta ei tällöin jätetä lepäämään, ja se voidaan hyväksyä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.”
Kansanedustaja Ville Niinistö (vihr.), joka on eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsen, kommentoi keskustelua Twitterissä. Hän arvelee, että menettely johtui siitä, että itse perustuslakimuutos hyväksyttiin yksimielisesti. Ainoastaan kiireelliseksi julistamisesta oli kannatettu esitys.
– Koska kukaan ei ollut tehnyt hylkäävää vastaehdotusta vaan kaikki kannattivat muutosta, tuli se osa päätöstä yksimielisesti hyväksytyksi, Niinistö kirjoittaa.
Martin Scheininin mukaan kun vastaehdotusta ei ollut, puhemiehen olisi tullut todeta, että lakiehdotus hyväksytään yksimielisesti, ja lyödä nuija pöytään.
– Asian kiireelliseksi julistamisella lakiehdotusta ei vielä hyväksytty. Odotamme videotarkistusta, Scheinin kirjoitti Perustuslakitweetissä.
Juha Lavapuron mukaan lakiehdotuksen hyväksymisestä on tehtävä päätös, vaikka sitä ei kukaan vastustaisi.
– Puhemies olisi voinut kiireelliseksi julistamisen jälkeen esitellä asian yksimielisesti päätettäväksi. Mutta PL:n valossa erillinen päätös tarvitaan joka tapauksessa, Lavapuro toteaa.
Asian käsittelyä johti täysistunnossa eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.).
Myöhemmin keskiviikkoiltana perustuslakitweetin ”videotuomari” myönsi, että tilanteessa oli paitsion makua, kun puhemies pani vastakkain asian kiireelliseksi julistamisen ja lakiehdotuksen hyväksymisen lepäämään yli vaalien.
Äänestyksen jälkeen puhemies sanoi eduskunnan hyväksyneen sekä kiireellisyyden että lakiehdotuksen. Eli eduskunta ei tehnyt menettelytapavirhettä.
Nyt kyllä tapahtui karmea menettelyvirhe. Perustuslain 73 §:n 2 momentin mukainen kiireellinen menettely on kaksivaiheinen. Ensin päätetään ehdotuksen julistamisesta kiireellliseksi 5/6 enemmistöllä. Sen jälkeen muutoksen hyväksymisestä 2/3 enemmistöllä. https://t.co/JFzlVOQzLb
— perustuslakitweet (@plblogi) October 3, 2018
Kun vastaehdotusta ei ollut, puhemiehen olisi tullut todeta, että lakiehdotus hyväksytään yksimielisesti, ja lyödä nuija pöytään. Asian kiireelliseksi julistamisella lakiehdotusta ei vielä hyväksytty. Odotamme videotarkistusta. MS
— perustuslakitweet (@plblogi) October 3, 2018
Videotuomari: Tilanteessa oli paitsion makua kun puhemies pani vastakkain asian kiireelliseksi julistamisen ja lakiehdotuksen hyväksymisen lepäämään yli vaalien. Mutta äänestyksen jälkeen hän sanoi eduskunnan hyväksyneen sekä kiireellisyyden että lakiehdotuksen. Maali hyväksytään
— perustuslakitweet (@plblogi) October 3, 2018
Lue myös:
Perustuslain muutoksessa ei virhettä: Paitsion makua, mutta maali hyväksytään
LISÄYS: Perustuslakitweetin videotuomarin kommentti lisätty juttuun 3.10.2018 kello 21.15.
