Kun Suomi täyttää sata vuotta 6. joulukuuta, on syytä juhlistaa myös Suomen itsenäisyyden ajan poikkeuksellisen vahvaa taloudellista nousua maailman vauraimpien maiden joukkoon. 1900-luvulla vain yksi maa kykeni päihittämään Suomen talouskasvussa. Se maa oli Japani.
Suomen talouskehityksen tarina muistuttaa monelta osin Japanin tarinaa. Japanin talouden suuri menestys lähti liikkeelle toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltojen pakottamana. Yhdysvallat velvoitti Japania avaamaan elinkeinoelämän kilpailulle.
Suomessa vastaava ratkaisu tehtiin jo sata vuotta aiemmin. Liberaaliksi kuvattu tsaari Aleksanteri II vieraili Suomessa vuonna 1856. Ei ole aivan väärin, että Aleksanterin II:n patsas on Suomen paraatipaikalla Senaatintorilla Helsingin tuomiokirkon edustalla. Aleksanteri II nimittäin antoi määräyksen Suomelle lähteä vapauttamaan elinkeinoja. Sitä ennen kaikki kaupallinen toiminta oli tiukan luvanvaraista.
Elinkeinoelämän vapauttaminen mahdollisti Suomelle kotimarkkinoiden kehittymisen. Vahva yksityinen omistajuus mahdollisti omistuksen kasautumisen ja investoinnit.
Aleksanteri II:n aikana Suomi sai oman rahan, markan. Kansakoulut aloittivat toimintansa. Ensimmäinen junarata valmistui. Suomen kielestä tuli tasavertainen ruotsin kanssa.
Venäjällä kehitys pysähtyi kommunistien tekemään lokakuun vallankumoukseen vuonna 1917. Suomi sen sijaan pääsi kehittymään suhteellisen vapaan markkinatalouden ja yksityisomistuksen oloissa läpi itsenäisyyden ajan.
Talouskasvun perimmäinen selittäjä on tuottavuuden kasvu. Tuottavuuden kasvu uutta teknologiaa käyttöön ottamalla oli mahdollista, kun markkinatalouden ja yksityisomistuksen periaatteisiin nojaavassa maassa syntyi uusia pieniä yrityksiä. Suomi omaksui uutta teknologiaa ja paransi teollisuudessa tuottavuuttaan käytännössä läpi 1900-luvun. Se tapahtui samaan tapaan kuin Japanissa: otettiin käyttöön jo muualla kehitettyä teknologiaa.
Lue Verkkouutiset Plus -palvelusta lisää Suomen taloudellisesta menestystarinasta. Sisään voi kirjautua esimerkiksi Facebookin kautta. Kirjautuminen on maksuton.
