Kokoomuksen kansanedustaja Terhi Koulumies kysyi eduskunnan kyselytunnilla sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkiselta (vas.), miksi tämä ei kuuntele asiantuntijoita vaan haluaa ideologisista syistä leikata Kela-korvauksen.
Terhi Koulumiehen mukaan yksityisellä lääkärillä eivät todellakaan käy vain suurituloiset ja Kela-korvaukset poistamalla syntyy kaaos.
– Parlamentaarinen työryhmä työskentelee parhaillaan, ja sille on syytä antaa työrauha. Hallitus tekee linjauksensa parlamentaarisen työn jälkeen. Työryhmä käsittelee yksityisiä hoito- ja tutkimuskorvauksia, matkakorvauksia, lääkekorvauksia sekä Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen korvauksia, ministeri Hanna Sarkkinen vastasi.
– Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun monikanavarahoitusta pohditaan. Se on ollut myös aikaisempien sote-uudistuksien yhteydessä, koska myös tämä rahoituksen integraatio on nähty tärkeäksi osaksi tätä kokonaissote-uudistusta, eli pyritään luomaan järjestelmä, joka kannustaa tuottamaan sujuvia, tehokkaita ja ihmisiä lähellä olevia palveluita ja ehkäisemään osaoptimointia.
Sarkkisen mukaan ”aiemmat hallitukset, missä kokoomuskin on istunut, ovat leikanneet näitä yksityisen hoidon Kela-korvauksia”.
– Kaikista pienituloisimmille ihmisille se korvaustaso on sen verran matala, että se ei välttämättä enää tue sitä korvausten käyttöä. Ja näen, että kyllä tämä julkiseen hoitoon pääsyn parantaminen kaikista heikompiosaisille, mitä sote-uudistuksen yhteydessä tehdään, on erittäin tärkeä hanke.
Terhi Koulumiehen mukaan moni käyttää yksityistä terveydenhuoltoa siksi, että julkisiin palveluihin ei pääse.
– Isoa osaa Kelan korvaamista lääkäripalveluista ei saa ollenkaan kuntien terveyskeskuksista, tai sinne ei saa varattua edes aikaa. Kysynkin ministeri (Krista) Kiurulta: miksi haluatte romuttaa yksityistä terveydenhuoltoa Suomessa? Hallitus pidentää hoitojonoja, lisää julkisia menoja. Onko teistä oikein, että esimerkiksi eläkeläinen, joka tarvitsee silmälääkäriä, ei saisi enää Kela-korvausta? Minusta se ei olisi oikein, Terhi Koulumies totesi.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan ”edustajalla on jostain syystä väärä luulo siitä, kuinka nopeasti suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa tällä hetkellä toimitaan”.
– Se, mikä on muuttunut, on se, että me olemme puuttuneet hallituksena siihen, että ihmiset eivät ole aikaisemmin päässeet hoitoon, Krista Kiuru sanoi.
– Onneksi nyt pääsee, kokoomuksen Ben Zyskowicz huusi sarkastisesti väliin.
– Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon sisältöuudistushanke on johtanut siihen, että hoitoonpääsy on parantunut niin, että noin 64 prosenttia suomalaisista alueista pystyy jo tällä hetkellä siihen, että hoitoonpääsy näinkin paljon parantuu. Niin kuin tässä kollega, ministeri Sarkkinen totesi, ei meidän ratkaisumme ole hoitoonpääsyn parantamiseksi yksin se, että me jatkamme monikanavarahoitusta pelkästään siksi, että Kela-korvaukset ajaisivat siihen, että ihmiset pääsisivät hoitoon. Kyllä a ja o on se, että me parannamme julkisen terveydenhuollon hoitoonpääsyä sataprosenttiseksi, Kiuru jatkoi.
Mia Laihon (kok.) mukaan nykyiset Kela-korvaukset ovat hyvin edullinen keino rahoittaa terveyspalveluita, kun valtio kustantaa vain kymmenesosan kustannuksista.
– Se on myös mahdollisuus valita, edes pieni mahdollisuus, ja se on mahdollisuus käydä silmälääkärissä, käydä gynekologilla. Erityisesti naisille tämä on tärkeä asia. Kela-korvausten lasku nostaisi huomattavasti painetta julkiseen terveydenhuoltoon, kuten olemme aiemmin huomanneet hammashoidon Kela-korvausten alasajon yhteydessä, Mia Laiho sanoi.
Hanna Sarkkinen vastasi, että ”tavoitteena on nimenomaan parantaa suomalaisten hoitoon pääsyä ja hoidon tasa-arvoa riippumatta siitä, missä ihminen asuu tai kuinka paksu se tilipussi on”.
Kokoomuksen Paula Risikon mukaan hallituksessa on utopistinen ajattelu siitä, mihin tämä sosiaali‑ ja terveydenhuolto on menossa.
– Jos ajatellaan sitä, että tämä lainsäädäntöuudistus, jota nyt on tehty ja jota nyt implementoidaan, toimeenpannaan tuolla, se ei tuo yhtään ainutta hoitajaa eikä yhtään ainutta lääkäriä sinne lisää vastaanottamaan niitä potilaita. Me tarvitaan nimenomaan näitä Kela-korvauksia, Paula Risikko sanoi.
Kansanedustaja Antti Häkkänen (kok.) totesi, että ”tässä Kela-korvausten poistossa ei ole mitään järkeä”.
– Tässä ei ole mitään järkeä juuri sen takia, että olette tekemässä sote-uudistusta, jossa rahaa palaa enemmän hallintoon kuin varsinaisiin palveluihin, Antti Häkkänen sanoi.
– Sen takia teillä ei ole mitään mekanismia, jolla ihmisten hoitoonpääsy paranisi, ja nyt, jos Kela-korvauksia, joita käyttää kaksi miljoonaa suomalaista, lähdetään rokottamaan alaspäin, niin heidän palvelunsa heikkenevät — hoitoonpääsy heikkenee, hoitojono pitenee, ja kuten SAK ja työnantajajärjestöt yhteisessä tiedotteessa sanoivat: eriarvoisuus kasvaa, hoito heikkenee, palvelun saatavuus heikkenee.
– Ettekö te nyt usko tätä viestiä? Kysykää vaikka kansalaisilta tästä. Minkä takia te jääräpäisesti ajatte tällaista linjaa, joka heikentää käytännössä tavallisten suomalaisten palkansaajien asemaa?, Häkkänen kysyi.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen vastasi, että pienituloisille ihmisille esimerkiksi kymmenen euron korvaus isossa loppulaskussa ”ei välttämättä vielä mahdollista sitä yksityiselle sektorille menemistä, joten olennaista hoidon tasa-arvon ja pienituloisten suomalaisten hoitoonpääsyn kannalta on kyllä nähdäkseni näiden julkisten palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden ja hoitoonpääsyn nopeuttaminen, mihin hallitus pyrkii sote-uudistuksella ja hoitotakuu-uudistuksella”.
