Slovakia karkotti hiljattain Venäjän apulaissotilasasiamiehenä Bratislavassa toimineen everstiluutnantti Sergei Solomasovin ja kaksi muuta venäläistä vakoojina. Solomasov oli todellisuudessa Venäjän sotilastiedustelu GRU:n palveluksessa. Samassa yhteydessä julkaistiin nolo video. Siinä vakooja pitää metsän reunassa kankeaa värväyspuhetta slovakialaiselle bloggari Bohus Garbarille.
– Kerroin Moskovalle, että olet niin hyvä tyyppi, että sinulla on paljon ystäviä myös Slovakian mafiassa. Moskova päätti, että sinusta tulisi metsästäjä, Solomasov muun muassa sanoo videolla.
Solomasov ei tiennyt Garbarin tekevän yhteistyötä Slovakian turvallisuuspalvelun kanssa. Verkkouutiset kertoi tapauksesta tässä jutussa.
Vaikka Garbar olikin verrattain vähäpätöinen kohde, oli Solomasovin kokoama vakoojarinki asiasta tässä kertovan Financial Timesin mukaan huolestuttavan kovatasoinen. Siihen kuuluivat esimerkiksi slovakialainen eversti ja korkea vastatiedustelun viranomainen.
Diplomaatteina toimineita venäläisiä on karkotettu tässä kuussa Slovakian lisäksi myös Baltian maista ja Bulgariasta. Puola taas karkotti peräti 45 venäläistä diplomaattia. Puolalaisten mukaan karkotetut olivat kaikki diplomaattistatuksen turvin operoineita Venäjän tiedustelun virkailijoita.
Karkotuksista ja toistuvista vakoilupaljastuksia huolimatta monet Euroopan maat tulevat silti jälkijunassa Venäjän tiedustelun suhteen, FT:n reportaasissa kerrotaan.
– Se, mitä tiedämme on lähes varmasti vain jäävuoren huippu, Venäjän vaikuttamistoimien ja tiedustelun asiantuntija ja Chatham House -ajatushautomon tutkija Keir Giles sanoo.
Hänen mukaansa lännessä on päätetty vuosikausia vaieta Venäjän toimista ja oltu haluttomia puhumaan niistä tai puuttumaan niihin.
FT:n haastattelemien kahdeksan eurooppalaisen tiedusteluviranomaisen ja diplomaatin mukaan Venäjän tiedustelun operaatiot ovat laajentuneet vastatoimia nopeammin. Lähteet kertovat, että monet Euroopan maat nojaavat yhä Yhdysvaltain ja Britannian tiedusteluun resurssien vähyyden ja kotimaan tiedustelutoimintaa rajoittavan lainsäädännön takia.
Britannian kerrotaan heikentäneen Venäjän tiedustelun toimintaa maassa merkittävästi viime aikoina. Esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Belgiassa toimii nimettömänä pysyttelevän tiedusteluviranomaisen mukaan puolestaan yhä kymmeniä aktiivisia Venäjän vakoojia.
Toinen tiedustelulähde luonnehtii taas Itävaltaa suoranaiseksi Venäjän vakoojien ”lentotukialukseksi”. Wienissä toimiva diplomaatti ryöpyttää Itävallan puolustusministeriötä ”käytännössä GRU:n haarakonttoriksi”, ja kertoo, että Itävallan turvallisuuspalvelu BVT pidettiin jonkin aikaa irti eurooppalaisesta tiedustelutiedon jakamisesta, koska siihen ei voitu luottaa.
Tätä tukevia tietoja on tullut viime vuosina julkisuuteen. Itävaltalainen tuomioistuin langetti kesäkuussa 2020 vankeusrangaistuksen GRU:n vakoojaksi vuonna 2018 paljastuneelle eläkkeellä olevalle everstille. Nato-tehtävissä palvellut eversti oli vakoillut Venäjälle liki 30 vuotta. Samaan aikaan paljastui myös vakoiluepäily Itävallan turvallisuuspalvelussa.
Kohteita ja onnistumisia
Reportaasissa listataan viime aikojen merkittäviä vakoilupaljastuksia. Niiden kuvataan valottavan Venäjän tiedustelun tavoitteita ja onnistumisia.
Ranskan viranomaiset kertoivat esimerkiksi viime vuonna, että Venäjällä oli vuonna 2017 vakooja silloisen puolustusministerin ja nykyisen ulkoministerin Jean-Yves Le Drianin ”läheisenä neuvonantajana”.
Nato-tehtävissä toiminut ranskalainen everstiluutnantti pidätettiin puolestaan vuonna 2020 tietojen luovuttamisesta GRU:lle. Samana vuonna Tanska kertoi paljastaneensa energiateknologiaa vakoilleita venäläisiä ja Hollanti tekoäly- ja nanoteknologiaa havitelleita agentteja.
Bulgariassa pidätettiin vuoden 2021 maaliskuussa entinen sotilastiedustelun päällikkö Ivan Iliev ja useita puolustusministeriön työntekijöitä epäiltyinä tietojen hankkimisesta GRU:lle. Italian viranomaiset taas pidättivät samassa kuussa laivaston kapteenin, jonka syytetään myyneen sotasalaisuuksia GRU:lle.
Saksassa jäi viime kesänä kiinni ”Ilnur N” -nimellä tunnettu venäläinen tutkija, jota syytetään ilmailu- ja ohjusteknoloian varastamisesta. Syksyllä taas paljastui, että Saksan parlamentissa turvallisuustehtävissä työskennellyt henkilö oli myynyt GRU:lle valtiopäivätalon pohjapiirrokset ja selvityksen rakennuksen turvallisuusjärjestelmistä. Elokuussa pidätettiin Britannian Berliinin lähetystössä työskennellyt henkilö, jonka syytetään välittäneen työssään hankkimiaan asiakirjoja Venäjän tiedustelulle.
Useiden vakoilutapausten lisäksi Venäjän tiedustelua on syytetty myös muun muassa bulgarialaisen liikemies Emilian Gebrevin myrkytyksestä Sofiassa vuonna 2015, Britannian Salisburyn myrkkyiskusta vuonna 2018 ja Berliinin Tiergarten-puiston salamurhasta vuonna 2019.
