Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin tehohoidon vastuualuejohtaja, ylilääkäri Sari Karlsson sanoo Aamulehdelle, että tehohoitoon joutuneiden koronan sairastuttamien potilaiden tila on yleisesti sellainen, ettei pelkkä hengityslaite tai osaava henkilökunta välttämättä pelasta.
Koronasta paraneminen edellyttää hänen mukaansa erityisesti potilaan oman elimistön paranemiskykyä. Koronavirukseen sairastuneilla on vaikea kaasujenvaihtohäiriö, joka tarkoittaa, että happea ei siirry keuhkojen kautta riittävästi elimistöön ja myös hiilidioksidin siirtymisessä pois elimistöstä voi olla ongelmia. Tämän lisäksi COVID-19 -tauti voi voi aiheuttaa myös muiden elinryhmien sairastumista. Näitä ovat esimerkiksi vaikea verenkiertovajaus, sydämen toiminnan häiriöt ja munuaisten vajaatoiminta.
– Heillä on vaikea kaasujenvaihtohäiriö. Covid-19 voi olla hyvin raju tauti, ja näyttää siltä, että se on tautina vaikeampi kuin H1N1 eli sikainfluenssa aikoinaan. Siinä potilailla oli enimmäkseen kaasujenvaihtohäiriö. Covidista tiedetään, että se voi aiheuttaa myös muiden elinryhmien sairastumista, Sari Karlsson sanoo AL:lle.
Koronavirus aiheuttaa tulehdusmuutoksia, ja joillekin potilaille viruksen aiheuttamasta hengitystieinfektiosta voi kehittyä ARDS eli vaikea akuutti hengitysvajausoireyhtymä. Oireyhtymään liittyy keuhkojen kudoksen jäykistymistä, mikä vaikeuttaa hengityttämistä, vaikka käytössä olisi tehohoitoon soveltuva hengityslaite.
Karlssonin mukaan tehohoitoon joutuneiden koronapotilaiden kuolleisuus on ollut 30–50 prosentin luokkaa.
– Sen viestin haluaisin välittää, että tehohoitoon joutuessaan nämä ovat vakavasti sairaita potilaita, ja aina tehohoitokaan ei auta, Karlsson sanoo.
