– Suomi tarvitsee nyt älykkäitä tekoja: panostamista osaamiseen, uuden kasvun luomiseen innovaatioilla, toimintaympäristön kannustavuuteen ja työmarkkinoiden uudistumiseen, toteaa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola tiedotteessa.
Teknologiateollisuus ry julkaisi tänään tavoitteensa tulevalle hallituskaudelle. Teknologiateollisuuden visiossa Suomi on maailman paras maa tehdä töitä, yrittää ja työllistää.
– Olemme keskellä ennennäkemätöntä teknologista murrosta joka muuttaa työtä, yhteiskuntia ja liiketoimintaa. Tulevalla hallituskaudella Suomen tulee kehittyä, oppia ja uudistua ripeästi, Hirvola peräänkuuluttaa.
Ulkomaisia osaajia tarvitaan lisää
Teknologiateollisuuden viime keväänä julkaiseman laajan selvityksen mukaan alalle tarvitaan vuoteen 2021 mennessä yli 53 000 uutta osaajaa. Teknologinen kehitys lisää tarvetta mm. digiosaamiselle kuten ohjelmoinnin, data-analytiikan, koneoppimisen ja tekoälyn osaajille.
– Koulutusjärjestelmän tulee kyetä ennakoimaan ja reagoimaan aiempaa joustavammin ja ketterämmin osaaja- ja osaamistarpeissa tapahtuviin muutoksiin. Tarvitsemme laajoja muunto- ja lisäkoulutusohjelmia julkisen sektorin, koulutuksen tarjoajien ja elinkeinoelämän yhteistyönä, Teknologiateollisuuden elinkeinopolitiikan johtaja Matti Mannonen toteaa.
Myös työperäistä maahanmuuttoa tulee Teknologiateollisuuden mukaan helpottaa ja nopeuttaa: työperäisen maahanmuuton on oltava sujuvaa ja ulkomaalaisen osaajan työllistämisen helppoa. Lisäksi työhön oikeuttavan oleskeluluvan saannille tulisi säätää kuukauden maksimiaika ja lisätä englanninkielellä tarjottavia julkisia palveluita.
Innovaatiorahoitus
Kilpailukyky ja tuottavuuden paraneminen syntyvät lähes kokonaan osaamispääomasta ja uusista ideoista. Yritykset tekevät tutkimusta ja tuotekehitystä siellä, missä siihen on paras osaaminen ja toimintaympäristö kokonaisuutena kunnossa.
– Yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio -toiminta (tki) siirtyy yhä enemmän Suomesta ulkomaille, ja osaajapula on merkittävä tekijä muutoksessa. Akateemisten ja tutkijakoulutettujen nettomaahanmuutto on vakavasti negatiivinen.
– Tarvitsemme ison muutoksen innovaatiopolitiikkaan: korkeakoulujen profiloitumista, lisää huippututkimusta ja -osaajia, yhteistyötä ja yrityksille suunnattua TKI-rahoitusta, Matti Mannonen painottaa.
Hänen mukaansa julkisiin innovaatiopanostuksiin tarvitaan tuntuva tasokorotus heti hallituskauden alussa signaalina innovaatiopolitiikan kurssimuutoksesta.
Teknologiateollisuus ehdottaa yli vaalikausien ulottuvaa strategiaa Suomen tki-asteen nostamiseksi.
Uudistuvat työmarkkinat
Vahva työllisyys edellyttää myös työmarkkinoiden uudistumista. Olennaista on lisätä joustavuutta ja yrityskohtaisia ratkaisuja sekä huolehtia kaiken kaikkiaan suomalaisen työn kilpailukyvystä.
Palkka- ja työehdoista tulee neuvotella jatkossakin vientivetoisesti toimialaliitoissa, paikallista sopimista lisäten ja tuottavuutta kehittäen.
– Työlainsäädännön ja sosiaaliturvan uudistaminen on välttämätöntä, jotta lainsäädäntö vastaa muuttuvan työelämän tarpeita sekä kannustaa entistä paremmin työn tekemistä ja työllistämistä, sanoo Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle.
Teknologiateollisuus odottaa lisäksi työrauhalainsäädännön korjaamista, sillä työrauha rikkoutuu liian usein myös työehtosopimusten voimassa ollessa. Yritysten menetykset ovat suuria. Esimerkiksi poliittiset työtaistelut tulisi rajata lyhytkestoisiksi tai työajan ulkopuolella tapahtuviksi pohjoismaiseen tapaan.
