Iranin parlamentti aloitti lauantaina keskustelut presidentti Ebrahim Raisin kabinetin hyväksymiselle.
Vuoden 1994 juutalaisyhteisöä vastaan tehdystä Argentiinan pommi-iskusta syytetty Ahmad Vahidi on nimetty Raisin sisäministeriksi. Vahidi on toiminut aikaisemmin Qods-joukkojen komentajana islamilaisessa vallankumouskaartissa sekä puolustusministerinä. Hän on ollut vuodesta 2010 Yhdysvaltain pakotelistalla. Esteitä Vahidin valinnalle ei ole, sillä Raisin kabinetissa on paljon radikaaleja.
Myös toinen Interpolin pidätysmääräyksen alainen, Mohsen Rezai kuuluu islamilaiseen vallankumouskaartiin ja oli presidenttiehdokkaana kesäkuun 2021 vaaleissa. Yleisesti tiedetään, että Rezai pitää Iranissa hallussaan tupakan salakuljetusbisneksen.
Yksi Iranin vaikutusvaltaisimmista politiikoista oli vuonna 2017 menehtynyt Hashemi Rafsanjani. Hän toimi vuosina 1989-1997 Iranin presidenttinä ja oli avainasemassa, kun Ali Khameneista tehtiin vuonna 1989 Iranin uskonnollinen johtaja. Rafsanjanista oli myös Interpolin pidätysmääräys.
Myös Iranin entinen ulkoministeri ja Khamenein neuvonantaja Akbar Velayaty on Interpolin pidätysmääräyksen alainen. Velajaty hoitaa ulkosuhteita etenkin Kiinan ja Venäjän kanssa. Hän on ulkopolitiikan saralla vaikutusvaltaisempi kuin Iranin ulkoministeri.
Iran on yhä enenevässä määrin menossa kohti teokraattista sotilasdiktatuuria. Ministereiksi nousee yhä enemmän islamilaisen vallankumouskaartin terroristeja, jotka ovat sekä lännen pakotteiden alaisuudessa että heistä on kansainvälinen pidätysmääräys.
Presidentti Ebrahim Raisi oli itse ”kuoleman neuvostossa”, kun elokuussa noin 5000 poliittista vankia teloitettiin Iranissa vuonna 1988.
Pommi-isku vaati 85 hengen
Länsimaissa terroristijärjestöksi luokiteltu Hizbollah syntyi Libanonin sisällissodan keskellä 1980-luvulla Iranin alulle panemana, aseistamana, kouluttamana ja rahoittamana.
Hizbollahin tuolloinen johtaja, Abbas al-Musawi oli palaamassa helmikuussa 1992 Beirutiin, kun Israel suoritti onnistuneen pommi-iskun al-Musawia vastaan. Iran kosti Israelin iskun räjäyttämällä pommin Israelin suurlähetystössä Buenos Airesissa noin kuukausi al-Musawin attentaatin jälkeen. Pommi-iskun seurauksena 29 ihmistä kuoli ja yli kaksisataa loukkaantui. Al-Musawin murhan seurauksena Hizbollahin johtajaksi nousi järjestön nykyinen johtaja, Hassan Nasrallah.
Vuonna 1994 Iran teki pommi-iskun Argentiinan juutalaisyhteisöä vastaan. Iskun seurauksena 85 ihmistä sai surmansa ja yli 300 loukkaantui.
Interpol julkaisi vuonna 2007 etsintäkuulutuksen henkilöistä, joita epäillään Buenos Airesin iskuista. Heidän joukossaan ovat muun muassa sisäministeriksi valittu Ahmad Vahidi sekä Imad Fayez Mughinyah, Ali Fallahian, Mohsen Rabbani, Ahmad Reza Asghan, Mohsen Rezai, Hashemi Rafsanjani, Akbar Velayaty ja Hadi soleimanpour.
Syyttäjän outo kuolema
Vuoden 2013 alussa Argentiinan presidentti Fernandez de Kirchner joutui paineen alla aloittamaan tutkinnan vuoden 1994 pommi-iskusta. Argentiinalainen syyttäjä, Alberto Nisman, jonka oli määrä pitää puhe parlamentille tapahtumista ja sen osallisista, kuoli puhettaan edeltävänä yönä 15.01.2015. Nisman syytti Argentiinan hallitusta osallisuudesta pommi-iskuun.
Argentiina ei ollut sattumanvaraisesti valittu kohde. CIA:n Iran politiikasta vastannut Clara Lopez toi ilmi, että Argentiinan ja Brasilian välillä oli 1990-luvulla jännitteitä ja Argentiina oli kiinnostunut ydinaseesta. Yhteistyön takana oli siis mahdollinen yhteinen intressi.
Päivää ennen kuolemaansa Nisman julkaisi 300 sivua sisältävän raportin, jossa hän syytti presidentti Christina Fernandez de Kitcheriä ja ulkoministeri Hector Timerarmia tietojen pimittämisestä Iranin osallisuudesta pommi-iskuun. Argentiinan presidenttiä on myös epäilty oman aviomiehensä tappamisesta.
Tapahtumat johtivat aikanaan Argentiinan turvallisuuspalvelun lakkauttamiseen. Syyttäjän kuolemasta ei tähänkään päivään mennessä ole juurikaan tietoa, vaan se on kuitattu Iranissa itsemurhana. Todisteet eivät kuitenkaan ole vankat.
BIJAN REZAI JAHRAMI
