Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n mukaan karanteenin ja eristyksen lyhentämistä pitäisi harkita painottaen välitöntä ja täydellistä omaehtoista eristäytymistä viisi vuorokautta oireiden alusta.
THL toteaa, että omikronmuunnos leviää nopeammin ja on vaikeammin rajoitettavissa kuin deltamuunnos. Tartuttavuus on suurinta juuri oireiden alkaessa ja jo ennen oireiden alkua. Lisäksi omikronmuunnoksen kohdalla tartunnan saaneet paranevat aikaisempaa nopeammin, etenkin, jos he ovat saaneet useita rokoteannoksia.
– Nopea omatoiminen eristäytyminen on hyvin tehokas tapa välttää jatkotartuntoja, kun koronaan viittaavia oireita ilmenee. Lisäksi koronatestaus ja tartunnanjäljitys ovat monin paikoin hyvin kuormittuneita, joten virallisen tiedon saamisessa voi kestää useita päiviä, sanoo THL:n johtaja Mika Salminen tiedotteessa.
Riippumatta kontaktirajoituksilla mahdollisesti saavutettavasta tapausmäärien tasaantumisesta, sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden riittävyys on hänen mukaansa myös yksi tärkeä syy tarkastella karanteenien ja eristyksen pituutta.
Monissa muissa maissa karanteenin ja eristyksen pituutta on jo lyhennetty.
THL arvioi, että tartunnanjäljitys on tehokkainta, kun tartuntoja on suhteellisen vähän. Tilanteessa, jossa testiin hakeutumisessa ja testiin pääsemisessä, tulosten saamisessa, jäljityssoitossa ja karanteenimääräyksissä kestää kokonaisuutena useita päiviä tai jopa yli viikon, jäljityksen tehokkuus jatkotartuntojen ehkäisyssä on matala.
– Näkemyksemme on, että testauksen ja jäljityksen kuormittuneisuuden sekä kokonaisvaikuttavuuden vuoksi voimavaroja tulisi nyt suunnata toisin, sanoo THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.
Nykyisessä epidemiatilanteessa painopisteiden tulisi olla hänen mukaansa sairaalahoidon kapasiteetin kasvattamisessa, hoidon hyvässä toteutumisessa ja kolmansien rokotusten antamisessa. Kaikkien tartuntojen seuraamista ei täten priorisoitaisi, etenkään rokotettujen ja perusterveiden osalta.
Vakavien tautitapausten osuus laskenut
Omikronmuunnoksen vuoksi sairaalahoitoja on tartuntamääriin nähden väestötasolla tulossa nykyarvioiden mukaan noin 40–60 prosenttia aiempaa vähemmän, ja tehohoitotarvetta jopa 80 prosenttia vähemmän. Tartunnat kuitenkin leviävät nyt hyvin nopeasti, joten sairaalahoidon kokonaistarpeessa ei ole odotettavissa laskua, THL arvioi.
Rokotusten suojatehon vakavaa tautia vastaan arvioidaan edelleen olevan hyvä. Omikronmuunnoksen kyky väistää rokotussuojaa tarkoittaa, että sen suojateho, kun noin kuusi kuukautta on kulunut toisesta rokoteannoksesta, on alle 30 prosenttia oireista tartuntaa vastaan.
Sairaalahoitoa vaativaa taudinkuvaa vastaan suojateho on kuitenkin edelleen 75 prosenttia, THL sanoo.
Kolmannen rokotuksen jälkeen suojateho tartuntaa vastaan arvioidaan olevan jälleen ainakin joitakin kuukausia noin 80 prosenttia ja vakavaa sairautta vastaan jopa 90 prosenttia.
Rajojen terveysturvallisuustoimet sitovat osaltaan testaus- ja tartunnanjäljityshenkilökuntaa ja muuta kapasiteettia. THL arvioi, että maahantulopisteiden tartunnanjäljityksellä ei ole nykyisessä epidemiatilanteessa, omikronmuunnoksen levitessä nopeasti Suomessa, isoa merkitystä tartuntamäärien vähentämisen kannalta.
– Maahantulopisteillä tehtäviä terveysturvallisuustoimia, erityisesti testausta ja matkustajien ohjaamista testeihin, on pidettävä tartunnanjäljityksen erityistilanteena, Salminen arvioi.
