Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Suomessa on ilmaantunut vähemmän covid-19-tartuntatapauksia kuin Virossa ja muissa Pohjoismaissa suhteessa väestöön.
– Kyllä näyttää siltä, että Suomen torjuntatoimet, strategia, on ollut meidän vertaismaihin nähden aika menestyksekästä. Toki meilläkin on valitettavsti ihmisiä sairastunut ja menehtyneitäkin on, mutta kun verrataan muihin maihin, ei oikeastaan voi väittää, että tässä oltaisiin jotenkin huonoimmin menestytty, THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen kertoi hallituksen tiedotustilaisuudessa tänään perjantaina.
Puumalainen esitteli tänään THL:n sivulla julkaistavaa ensimmäistä tilannekuvaa epidemiasta.
Ruotsin strategia ja tautitilanne poikkeavat muista Pohjoismaista, ja siellä tautitapausten määrä on edelleen jyrkässä kasvussa.
Suomessa epidemia on kehittynyt selvästi hitaammin kuin olisi odotettavissa ilman rajoituksia.
Ruotsissa kokonaiskuolleisuudessa piikki ylöspäin
Covid-19-tautiin on menehtynyt Suomessa 284 henkilöä, ja kuolleisuus jatkaa Puumalaisen mukaan vielä noususuunnalla.
Kokonaiskuolleisuus ei kuitenkaan poikkea aiemmista vuosista Suomessa. Moniin infektiotauteihin sairastutaan tällä hetkellä vähemmän kuin edellisinä vuosina.
– Samat rajoitustoimet, hygienian parantaminen, käsien pesu, vaikuttavat myös muiden tarttuvien tautien määrään ja tämä osaltaan pienentää tautitaakkaa ja kuolleisuutta, Puumalainen sanoi.
Muista Pohjoismaissa tilanne on kokonaiskuolleisuuden osalta samankaltainen kuin Suomessa, paitsi Ruotsissa, jossa kuolleisuudessa on selvä piikki ylöspäin.
– Tautia on ollut nimenomaan hoivakodeissa ja vanhusväestön keskuudessa ja tästä syystä kokonaiskuolleisyys on epidemia-aikana lähtenyt aika voimakkaaseen nousuun, Puumalainen sanoi.
Korkea ikä ja erilaiset perussairaudet lisäävät riskiä, että tautiin menehtyy.
Jo kuukauden ajan on menty alamäkeen
Covid-19-tapauksia on ilmoitettu Suomessa 6[nbsp]228 ja parantuneita on noin 5[nbsp]000 tämän aamun tilanteen mukaan. Parantuneiden määrä kasvaa tällä hetkellä selvästi nopeammin kuin uusien sairastuneiden määrä.
Epidemia on voimakkaasti hidastanut, mikä mahdollistaa rajoitusten purkamisen samalla kun varmistetaan, ettei tauti lähde voimakkaasti etenemään.
– Päiväkohtaisten tapausmäärien huippu sijoittui huhtikuulle ja nyt jo kuukauden ajan on menty pikkuhiljaa alamäkeen, THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen sanoi.
Puumalainen esitteli erilaisia mittareita, epidemologisia, lääketieteellisiä ja toiminnallisia, jotka kaikki viittaavat siihen, että epidemia jatkaa hidastumistaan.
Tautia liikkuu väestössä vähemmän
THL on laatinut ennusteen viikoksi eteenpäin. Ennusteen mukaan uusien sairaalahoitojakson määrä sijoittuu 90 prosentin todennäköisyydellä 62-86 jakson väliin, kun viikko sitten niitä oli 92.
Uusia tehohoitojaksosa ennustetaan alkavan 11-19, kun viikko sitten niitä oli 22.
– Nämäkin muuttujat kertovat siitä, että tällä erää huippukohta näyttää olevan ohi ja sairaalahoidon kuormitus on selvässä laskusuunnassa, Puumalainen kertoi.
Sairaanhoitotaakasta kaksi kolmasosaa on Uudenmaan alueella, muut hoitojaksot jakaantuvat kaikkiin muihin sairaanhoitopiireihin.
Noin kolmasosassa sairaanhoitopiireistä ei todettu yhtään uutta koronatartuntaa tai aivan yksittäisiä viikon aikana. Tautitaakasta neljä viidesosaa on HUSin alueella. Toinen alue, jossa tapauksia kertyy vielä enemmän suhteessa väkilukuun, on Länsi-Pohjan alue.
– Selvä trendi on, että vaikka testausmäärä nousee, niin löydetään suhteessa vähemmän eli tautia liikkuu väestössä vähemmän.
Testaustarvetta ei ole niin paljon kuin kapasiteettia olisi
Testaus- ja jäljityskapasiteetti on kasvanut. Testauskapasiteetti on nyt 8[nbsp]000 testiä päivässä, kun se viikko sitten oli noin 6[nbsp]000. Puumalainen kertoi, että ennuste on, että 10[nbsp]000 menee rikki ennen kesää.
Testejä tehdään päivittäin 2[nbsp]500-4[nbsp]000.
– Se, että testausmäärät ovat huomattavan paljon pienempiä kuin mikä kapasiteetti tällä hetkellä on, kertoo aikalailla siitä, että ihmisillä on koronaan sopivia oireita aika vähän. Eli testaustarvetta ei ole niin paljon kuin kapasiteetti antaisi myöten, Puumalainen sanoi.
THL ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat kannustaneet lieväoireisiakin ihmisiä testeihin.
– Kyllä siihen testiin pääsee. Sen ei pitäisi olla ongelma.
Ensi viikolla alkaa tartunnanjäljittäjä koulutus yhdessä yliopistojen kanssa verkkopohjaisesti. Puumalaisen mukaan myös resursseja kartoitetaan ja pohditaan, olisiko jäljitysketjuissa tehoistamisen varaa ja voitaisiinko osa tehtävistä tehdä lääkärien ja hygieniahoitajien lisäksi muidenkin toimesta, jolloin jäljityksen tekijäjoukko olisi huomattavasti suurempi.
Lue myös:
