Kun entinen Venäjän tiedustelu-upseeri Sergei Skripal ja hänen tyttärensä joutuivat Britannian Salisburyssa toteutetun murhayrityksen kohteeksi, keskeiset länsivallat reagoivat professori Nicolas Tenzerin mielestä tapahtuneeseen kiitettävällä tavalla. Venäjän nimeäminen todennäköiseksi syylliseksi oli hänen mukaansa oikea tapa toimia.
Vladimir Putinin johtama Venäjä ei vain puolusta omia intressejään, kuten jotkut kuvittelevat, vaan pyrkii musertamaan läntisen yhteiskuntajärjestelmän perustuksiaan myöten, ajatushautomo CERAPia johtava Tenzer uskoo.
Hän pelkää, että Britannian maaperällä tapahtuneesta hermomyrkkyattentaatista huolimatta osa läntisistä johtajista väistää edelleen totuutta.
– Useat maat tuntevat edelleen houkutusta palata Moskovan kanssa normaaliin päiväjärjestykseen ja ovat haluttomia reagoimaan päättäväisesti ja kokonaisvaltaisesti. Kaikki näyttää menevän niin kuin tietyt henkilöt edelleen sulkisivat silmänsä Putinin regiimin muodostamalta uhalta, Tenzer sanoo Ranskan Huffington Postin julkaisemassa kirjoituksessaan.
Venäjän uhkaa hänen luonnehtii systeemiseksi ja sen vaikutuksia globaaleiksi.
– Sen tarkoitus ei ole enempää eikä vähempää kuin sen järjestelmän vapauteen ja oikeusvaltioperiaatteeseen nojaavan maailmanjärjestyksen luhistuminen.
”Venäjä turvautuu verukkeisiin”
Tenzer pitää vakavana virheenä sitä, että Venäjän selitetään toimillaan edistävän omia kansallisia intressejään. Niitä maa voisi hänen mielestään edistää tuloksellisemmin esimerkiksi uudistamalla talouttaan ja tekemällä rakentavaa yhteistyötä lännen kanssa. Esimerkiksi Venäjän sotilaallisia interventioita Ukrainaan ja Syyrian on hänen mukaansa mahdotonta oikeuttaa kansallisiin intresseihin viittaamalla.
– Sen enempää Euroopan unioni kuin Nato, joka on puolustusliitto, eivät uhkaa Venäjää. Sepitetty narratiivi Venäjän kokemasta uhasta on tarkoitettu puhtaasti verukkeeksi, hän sanoo.
Putinin Venäjä käyttää hänen mukaansa lännen päättämättömyyttä ja pelkurimaisuutta sen osoittamiseen, että läntisen mallin halveksuminen on perusteltua ja että sille on olemassa vaihtoehto: arvojen ja oikeusperiaatteiden pysyvään epäjärjestykseen perustuva malli.
Hän uskoo, että Venäjän naapurimaihinsa kohdistuvien sotatoimien, Syyriassa tapahtuneiden sotarikosten ja länsimaisten ääripuolueiden tukemisen on tarkoituskin paljastua, vaikka Kreml ne ilmeisen epäuskottavasti kiistää. Tällä tavoin se pyrkii vahvistamaan väittämää, jonka mukaan vanha maailmanjärjestys on väistynyt raa’an voimankäytön tieltä.
”Liennytyspuheiden aika on ohi”
Venäjän muodostama uhka edellyttää professori Tenzerin mielestä sitä, että länsi luopuu kaikenlaisista kompromisseista ja tyynnyttelystä.
– Meidän on myös lopetettava ristiriitainen retoriikka, joka antaa ymmärtää, että Venäjän kanssa olisi jotakin neuvoteltavaa ja että se voisi olla liittolaisemme joissakin asioissa, kuten terrorisminvastaisessa taistelussa. Kaikenlainen heikkous tuhoamiseen tähtäävän diktatuurin edessä vain vahvistaa sitä, Tenzer sanoo.
– Ajatus, että Venäjän kanssa voitaisiin solmia taloudellisia sopimuksia ja samaan aikaan säilyttää päättäväinen linja diplomatian saralla, on illuusio. Taloussopimukset vahvistaisivat Kremlin kansainvälistä asemaa ja loisivat mielikuvaa, että tapahtuneet rikokset eivät paljon paina suhteessa sinänsä kiistanalaisiin taloudellisiin hyötyihin.
Venäjään kohdistuvaa pakotepolitiikkaa Tenzer kehottaa kiristämään nopeassa tahdissa. Hän kehottaa kaikkia EU-maita säätämään Yhdysvaltain niin sanottujen Magnitski-lakien mukaisia lakeja, joiden perusteella vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin tai korruptioon syyllistyneiden varoja voitaisiin jäädyttää ja estää heidän maahantulonsa.
Itämerelle kaavailtu Nord Stream 2 -kaasuputkihanke on hänen mukaansa syytä jäädyttää, koska se olisi toteutuessaan omiaan horjuttamaan EU:n energiaturvallisuutta.
Tenzer pitää kestämättömänä sitä, että länsi on seurannut sivusta satojatuhansia kuolonuhreja vaatinutta Syyrian sotaa ja tyytynyt kehottamaan Venäjää käyttämään vaikutusvaltaansa presidentti Bashar al-Assadiin sotatoimien lopettamiseksi. Venäjästä tai YK:sta, jonka turvaneuvostossa Venäjällä on veto-oikeus, ei hänen mielestään ole tilanteen ratkaisijoiksi. Sen sijaan Syyriaan olisi sotilaallisin toimin luotava lentokieltoalue, joka mahdollistaa humanitaarisen avun toimittamisen. Pelissä on hänen mukaansa lännen strateginen uskottavuus.
Ukrainan sotaan on Tenzerin mukaan tärkeää saavuttaa ratkaisu Minskin sopimusten mukaisesti. Itä-Ukrainaan tarvitaan hänen mielestään sotilasoperaatio, joka kykenee ottamaan vastuun maan itärajan valvonnasta, mahdollistamaan vapaat vaalit Donbasissa ja riisumaan niin sanotut separatistit aseista.
Jotta tämä olisi mahdollista, tarvitaan Tenzerin mukaan läntisen Euroopan ja Yhdysvaltain yhteinen kanta ja mahdollisimman koordinoituja toimia. Siihen, minkä organisaation lipun alla Itä-Ukrainan sotilasoperaatio toteutettaisiin ja ketkä siihen osallistuisivat, hän ei ota kirjoituksessaan kantaa.
