Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatisen mukaan Suomen pitää vastustaa EU:n kestävän rahoituksen kriteerien hyväksymistä.
– Onnettomia uutisia, nyt Brysselistä. Komissiolla on suuri hinku säädellä metsien käyttöä, mutta metsään meni. @MarinSanna hallituksen on nyt kannatettava paketin hylkäämistä koska säädöstä ei ole mahdollista enää muuttaa vaan se on hyväksyttävä tai hylättävä sellaisenaan, Timo Jaatinen tviittaa.
Metsäsektorin mukaan EU-komission ehdotus (21.4.) kestävän metsänhoidon niin sanotuiksi taksonomiakriteereiksi on epäonnistunut.
– Sekava ja monitulkintainen kokonaisuus johtaisi turhaan sääntelyyn ilman mainittavia hyötyjä, minkä takia se tulisi palauttaa takaisin valmisteluun. Vahvasti komission käsissä ollut prosessi on kuitenkin edennyt siihen pisteeseen, että EU-jäsenmaat eivät saa enää esittää kriteeristöön muutosehdotuksia. Tästä syystä jäsenmaat voivat vaikuttaa asiaan ainoastaan vastustamalla koko ehdotetun säädöksen voimaantuloa, tiedotteessa todetaan
– Suomen tulee vastustaa säädöstä ja on kerättävä riittävä määrä muita jäsenmaita tuekseen.
EU-komissio on laatinut ensimmäiset kestävän rahoituksen kriteerit erityisesti ilmaston näkökulmasta.
Metsäsektorin mukaan komissio ei kuitenkaan ole ottanut huomioon nykyisen kestävän ja aktiivisen metsätalouden ilmastohyötyjä.
– Komissio haluaisi tarkastella taksonomiassa metsien ilmastovaikutusta vähintään 13:n hehtaarin tiloilla 30 vuoden aikajänteellä, mikä on ristiriidassa kaiken nykyisen EU-sääntelyn kanssa. Malli ja tilakokorajaus lisäävät merkittävästi byrokratiaa ja ovat lisäksi ilmastohyödyn näkökulmasta erittäin epävarmoja.
Metsäsektori korostaa, että ilmastovaikutuksen seuranta ja raportointi toimivat hyvin nykylainsäädännön mukaisesti maatasolla.
– Jopa 13 hehtaarin pientiloille asetettava tarkastelu- ja raportointivelvollisuus olisi täysin kohtuuton pienmetsänomistajalle ja toisi heille lisää kustannuksia. Kansallinen metsäpolitiikka on nyt vakavasti uhattuna, sanoo MTK ry:n puheenjohtaja Juha Marttila.
”Nurinkurinen ehdotus”
Metsäsektorin ratkaisu komission ehdotuksen tilalle oli voimassa oleva maankäyttösektoria koskeva LULUCF-asetus sekä uusiutuvan energian direktiivin biomassan kestävyyskriteerien laajentaminen taksonomian alaiseen metsänhoitoon.
Nykyisellään kestävyyskriteerit koskevat vain energiantuotannossa käytettävää puubiomassaa. Uusiutuvan energian direktiivin kriteerit on suunniteltu niin, että ne varmistavat kestävyyden myös ilmaston kannalta.
Lisäksi komission ehdottamat ei merkittävää haittaa -kriteerit ovat metsäsektorin mukaan ongelmalliset ja erittäin epäselvät. Niiden tulisi nimensä mukaisesti keskittyä siihen, ettei muille ympäristötavoitteille aiheudu merkittävää haittaa samalla, kun edistetään ilmastonmuutoksen hillintää.
– Suomalaisen metsänomistajan kohtaama byrokratia lisääntyy huolestuttavasti. Komission ehdotukset luovat kokonaan uusia tiukkoja politiikkatavoitteita ja käsitteitä, joiden sisällöstä ei ole yhteisymmärrystä. Niiden esittämisen ei pitäisi olla mahdollista tekniseksi tarkoitetussa säädöksessä. Komission ehdotus on suhteeton eikä kunnioita jäsenmaiden toimivaltaa metsäpolitiikassa, Marttila toteaa.
– Komission ehdotus on nurinkurinen, sillä Suomi aikoo olla ilmastoneutraali 15 vuotta ennen EU:ta. Metsäsektorilla on tavoitteeseen pääsemisessä merkittävä rooli, Jaatinen sanoo.
”Kielteinen ennakkotapaus”
EU:n kestävän rahoituksen sääntelyn alkuperäisenä tavoitteena oli saada finanssimarkkinat mukaan kestävyystalkoisiin ja kestävät investoinnit liikkeelle.
Nykyisellään kestävän rahoituksen sääntelyn keskeinen työkalu eli taksonomia uhkaa metsäsektorin mukaan erkaantua tästä tavoitteesta.
– Komission ehdotus on haastava myös siksi, että se kohtelee eriarvoisesti vähähiilisiä energiantuotantomuotoja. Lisäksi epävarmuus ydinvoiman mahdollisista taksonomiakriteereistä jatkuu.
Metsäsektori katsoo, että EU:n ehdotukset voivat johtaa nykyisen metsätalouden rajaamiseen kestävien taloudellisten toimintojen luokittelun eli taksonomian ulkopuolelle.
– Nykyisen metsätalouden jääminen taksonomian ulkopuolelle heikentäisi alan mahdollisuuksia hyödyntää kestävää rahoitusta ja uhkaisi siirtymää kohti kestävää biopohjaista kiertotaloutta. Komissio on myös yhtä aikaa luomassa osin päällekkäistä ja huonosti valmisteltua sääntelyä useissa eri hankkeissa.
– Metsäsektori ja suomalaiset vaikuttajat ovat käyneet aktiivista vuoropuhelua komission kanssa. Silti komissio päätyi esittämään epäjohdonmukaisia kriteerejä. Ehdotus on kielteinen ennakkotapaus, joka kertoo komission suhtautumisesta kestävään metsätalouteen. Tämä vähentää entisestään investointiympäristön ennustettavuutta, Jaatinen toteaa.
Onnettomia uutisia, nyt Brysselistä. Komissiolla on suuri hinku säädellä metsien käyttöä, mutta metsään meni. @MarinSanna hallituksen on nyt kannatettava paketin hylkäämistä koska säädöstä ei ole mahdollista enää muuttaa vaan se on hyväksyttävä tai hylättävä sellaisenaan. https://t.co/UrrTjvE2N7
— Timo Jaatinen (@Jaatiti) April 22, 2021
