Ilmiön selittää se, että Suomi on jo lähtötilanteessa veitsenterällä, mitä tulee tehohoitopaikkojen riittävyyteen kriisin tullen, kertoo Turun Sanomat.
Lääketieteellisessä Intensive Care Medicine -lehdessä vuonna 2012 julkaistu Euroopan laajuinen vertailu osoittaa, että Suomessa on väestömäärään suhteutettuna neljänneksi vähiten tehohoitopaikkoja koko Euroopassa.
Tutkimuksen mukaan Suomessa on 329 tehohoitopaikkaa eli 6,1 paikkaa 100[nbsp]000:ta asukasta kohden. Suhdeluku on pienempi Euroopan maista vain Kreikassa (6,0), Ruotsissa (5,8) ja Portugalissa (4,2).
Euroopan maiden keskiarvo on 11,5 tehohoitopaikkaa 100[nbsp]000 asukasta kohden. Eniten tehohoitoon laittaa resursseja Saksa, missä on peräti 29,2 paikkaa 100[nbsp]000 asukasta kohden.
Tehohoidon kansallisen koronakoordinaatioryhmän puheenjohtaja, anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen toteaa, että kyseinen tutkimus on Euroopassa ainoa aiheesta koskaan tehty ja se kuvaa totuudenmukaisesti myös nykytilannetta.
– Suomen erikoissairaanhoito on viritetty erittäin kustannustehokkaaksi. Tehohoitokapasiteettimme on mitoitettu normaaliaikoihin ja lisätty päälle vähän ylimääräistä. Se on hyvä asia normaalitilanteessa, mutta poikkeuksellisessa pandemiatilanteessa meillä on hyvin vähän pelivaraa reservissä. Tämä on se ongelma. Meillä ei ole siirtää tehohoitoon lisävoimia ilman, että muu sairaalahoito kärsii, Reinikainen selventää TS:lle.
Tehohoidon kapasiteetti ei ole ollut Suomessa pandemian aikana lähellä ylittyä kertaakaan. Reinikaisen mukaan näin olisi voinut kuitenkin pari kertaa käydä, jos pandemia olisi käyttäytynyt Suomessa samalla tavoin kuin monissa muissa maissa.
Pahimmillaan Suomessa oli teho-osastoilla 83 covid-potilasta pandemian ensimmäisen aallon aikana huhtikuussa 2020. Silloin Suomessa myös ryhdyttiin varotoimiin, joilla tehohoitopaikkojen määrä saatiin nostettua väliaikaisesti yli 450:een.
