Turkki lipuu irti Natosta – voittaja on Vladimir Putin

Venäläisen ohjusjärjestelmän sijoittamisella Turkkiin voi olla dramaattiset seuraukset.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Viime viikkoina on alkanut näyttää entistäkin todennäköisemmältä, että Turkki vastaanottaa uuden S-400-ilmatorjuntajärjestelmä Venäjältä vielä tämän vuoden aikana. Nato-maa Turkki on perustellut hankintaansa pyrkimyksellä vapautua tukeutumisesta yksipuolisesti läntiseen puolustusteollisuuteen.

Yhdysvallat on ilmaissut useaan otteeseen vastustavansa venäläisvalmisteisen ohjusjärjestelmän sijoittamista liittolaismaansa maaperälle. Antaakseen pontta vastalauseelleen Pentagon ilmoitti pari viikkoa sitten pysäyttävänsä amerikkalaisiin F-35-hävittäjiin liittyvät toimitukset Turkkiin.

Kokenut ranskalaisen Lähi-idän tuntija Marc Pierini sanoo pitävänsä mahdollisena, että S-400-pattereita ilmestyy Turkin alueelle ennen vuodenvaihdetta USA:n protesteista huolimatta. Kyse voisi ensi vaiheessa olla esimerkiksi kahdesta patterista, joista toinen sijoitettaisiin lähelle Ankaraa, toinen itäiseen Anatoliaan. Järjestelmiä operoisivat Turkin asevoimat, mutta mukana seuraisi myös venäläisiä ”kouluttajia”.

Vaikka Turkin johto saattaa pitää ohjuksia osoituksena maansa strategisesta riippumattomuudesta, totuus olisi hänen mukaansa päinvastainen.

– Todellisuudessa maa olisi siirtynyt ”strategisen riippuvuuden” asteelle suhteessa Venäjään. Turkki olisi venäläisen kaluston, tietojärjestelmien ja henkilöstön vanki omalla maaperällään, Carnegie Europe -ajatushautomon vierailevana tutkijana toimiva EU:n entinen Ankaran-suurlähettiläs Pierini kirjoittaa.

Jos USA peruuttaisi F-35-hävittäjiensä toimitukset ja Turkki hankkisi niiden sijaan venäläisiä Su-57-häivehävittäjiä, riippuvuussuhde syvenisi entisestään. Uusi asetelma herättäisi Pierinin mukaan kiperiä kysymyksiä.

– Miten Turkki voisi toimia Naton puitteissa solidaarisesti mahdollisessa Venäjän kanssa syntyvässä kriisissä Itä-Ukrainassa tai Baltiassa, jos se itse isännöisi venäläisohjuksia kahdessa ilmavoimiensa tukikohdassa, Pierini kysyy.

Mikäli Turkki ajautuisi sotilaalliseen konfliktiin, jossa vastassa olisi Iran, olisi hänen mukaansa epävarmaa, pyytäisikö maa apua Natolta vai turvautuisiko se hankkimiinsa venäläisohjuksiin.

– Voisiko Moskova pidättää itselleen ”veto-oikeuden” päättää S-400-ohjusten käytöstä sellaisissa olosuhteissa, hän pohtii.

Lännen luottamus yhä autoritaarisemmin johdettua Turkkia kohtaan on rakoillut jo pitkään. S-400-ohjusten sijoittaminen Turkin maaperälle voisi kuitenkin johtaa tilanteeseen, jonka heijastusvaikutukset olisivat Pierinin mukaan dramaattisia.

Läntiseen turvallisuusyhteisöön koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan ankkuroitunut Turkki lipuminen erilleen olisi hänen mukaansa kova isku Natolle, mutta iso voitto presidentti Vladimir Putinin johtamalle Venäjälle.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)