Jani Mäkelä jätti perjantaina eduskunnassa lakialoitteen, jossa ehdotetaan pakkokeinolakia muutettavaksi siten, että televalvonta ja sijaintitietojen käyttäminen olisi mahdollista silloin, kun ulkomaalaislain nojalla säilöön otettu ulkomaalainen karkaa säilöönottoyksiköstä.
Mäkelä toivoo mahdollisimman monelta kansanedustajakollegalta allekirjoitusta aloitteelleen ja tukea viranomaisten toimivaltuuksien lisäämiselle.
– Viime vuonna Konnunsuon säilöönottokeskuksesta karkasi kaksi miestä joiden puhelinten paikantamiseen poliisilla ei nykylain mukaan ollut valtuuksia. Turun terrori-iskun opetus on se, että lainsäädännössämme on vakavia turvallisuuteen liittyviä puitteita, hän perustelee lakialoitettaan.
Viranomaisten tietojen mukaan useissa tapauksissa ongelmaksi on muodostunut se, että pakkokeinolaki ei mahdollista riittäviä keinoja tavoittaa erityisesti säilöön otettuja ulkomaalaisia.
– Säilöönottoyksiköistä on karannut huomattavasti esimerkiksi käännyttämispäätöksen saaneita, Mäkelä sanoo.
Vuonna 2016 ulkomaalaisen säilöönottoja suoritettiin 1 080 kertaa. Yleisin syy ulkomaalaisen säilöönotolle oli se, että ulkomaalainen piileskelemällä tai pakenemalla muutoin vaikeuttaisi itseään koskevan päätöksenteon valmistelua tai täytäntöönpanoa. Tämä oli perusteena noin 850 tapauksessa. Toinen tavallinen peruste säilöönotolle oli epäily ulkomaalaisen tekemästä rikoksesta. Tätä perustetta käytettiin noin 150 kertaa.
– Millään hallituksen kaavailemilla uhka-arvioilla ei ole merkitystä, jos säilöönottoyksiköstä karanneisiin henkilöihin ei nykylain puitteissa voi kohdistaa edes puhelimen paikannusta, Mäkelä sanoo.
