Koronakriisi ei ole ohitse, uusi aalto on nousussa. Kaikki haluavat vihdoin viimein tämän koronapainajaisen päättyvän. Siksi rokote- ja lääkehoitojen kehittäminen kiinnostaakin ihmisiä aiempaa enemmän.
Yhtäkkiä kriisin keskellä ymmärrämme selvemmin, kuinka kriittistä ihmisten terveyden ja yhteiskunnan toiminnan kannalta tutkimustyö sairauksien selättämiseksi onkaan. Tarvitaan rokotteita ja lääkkeitä COVIDin kaltaisten uusien vitsauksien voittamiseksi, mutta samalla tarvitsemme parannuskonsteja monien, vanhojen tuttujen sairauksien parantamiseksi. Osa sairauksista saattaa olla uusia vitsauksia kuten COVID19, mutta samalla meillä on monia sairauksia, joihin ei vielä parannuskonsteja ole löydetty.
Kukaan tai mikään toimija ei pysty voittamaan koronaa yksin. Siksi on ollut hienoa nähdä, kuinka koronakriisi on tiivistänyt ennennäkemättömällä tavalla toimijoiden yhteistyötä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Akateemiset tutkijat, viranomaiset ja lääketeollisuus tekevät väsymättä hartiavoimin ja rintarinnan työtä tehokkaan ja turvallisen rokotteen ja koronan hoitoon tarvittavien lääkkeiden kehittämiseksi. Tutkimusaihioita on maailmalla lukuisia ja niistä kertovat toiveita herättelevät uutiset ovat vielä moninaisempia.
Lukuisia tutkimusaihioita tarvitaan, koska moni kehityshanke ei pääsee loppuun asti.
Lääkkeitä kehittäessä turvallisuus on aina etenemisen ehtona. Jos tutkittavilla ilmenee mitä tahansa haittavaikutuksia, niitä tutkitaan ja tutkimussuunnitelmaa muutetaan siten, että on turvallista jatkaa tutkimusta. Usein tutkimus joudutaan lopettamaan tai keskeyttämään. Yhden koronarokotteen osalta tehtiin jo hetkellisesti keskeytys, kun yksi potilas sai oireita. Rokotetutkimus jatkui heti, kun voitiin varmistaa, että rokote on turvallinen tutkimuspotilaille.
Periksi ei kuitenkaan anneta. Jos joku tutkimuslinja tulee tiensä päähän, jatketaan uudella tutkimusaihiolla.
Tämä on osoitus siitä, kuinka vastuullisesti ja turvallisuus edellä lääke- ja rokotetutkimusta tehdään. Yhtään lääkettä tai rokotetta ei päästetä markkinoille ennen kuin sen teho ja turvallisuus on osoitettu. Vaikka paineet positiivisten tutkimustulosten aikaansaamiseksi ovat hurjat ja odotusarvo yhteiskunnilla pandemiaa rauhoittavan rokotteen kehittämiseksi katossaan, ei turvallisuudesta tingitä. Juuri tästä syystä rokotetutkimuksen jokainen vaihe on merkittävä, eikä oikotietä tulosten saavuttamiseksi ole.
Tutkimushankkeen keskeyttäminen muistuttaa myös siitä, kuinka monimutkainen ja riskialtis investointi uuden lääkkeen tai rokotteen kehittäminen on joka ikinen kerta kyseiselle lääkeyhtiölle. Tutkivan lääketeollisuuden yritykset panostavat parhaimmillaan jopa 15–25 prosenttia liikevaihdostaan kehitystyöhön.
Koskaan, kun vuosien tai jopa vuosikymmenten tutkimusinvestointeihin lähdetään, ei ole varmuutta siitä, että työ tuottaa tulosta ja tuote päätyy myyntiin. Hurja osa lupaavista laboratoriossa kehitetyistä molekyyleistä ei koskaan päädy edes kliinisiin tutkimuksiin saakka. Siksi, että turvallisuutta ja tarvittavaa tehoa ei voida osoittaa.
Ehkä tämä auttaa ymmärtämään hiukan enemmän myös sitä, miksi useilla uusilla innovatiivisilla lääkkeillä on korkea hinta. Lääketeollisuuden yritykset ovat kaupallisia toimijoita, joiden on katettava liiketoiminnallaan myös kaikki myös tämä epäonnistunut kehitystyö. Kaikki se tutkimus, joka sekin on elintärkeää ihmiskunnan terveyden ja toiminnan kannalta.
