Sotatieteen dosentti ja Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Ilmari Käihkö kertoo Helsingin Sanomille tilinteon tekemisen Afganistanin rauhanturvaoperaatiosta olevan vasta edessä.
Käihkö kertoo Isaf-operaation luonteen muuttuneen vuosien saatossa. Hänen mukaansa Suomen poliittisella johdolla ei tuntunut olevan vielä 2010-luvun vaihteessa oikein minkäänlaista strategiaa sille, mihin Suomi pyrkii Afganistanissa.
– Eduskuntakeskusteluissa ei juuri puhuttu siitä, mitä suomalaisten sotilaiden, poliisien ja siviiliasiantuntijoiden tulisi Afganistanissa saada aikaan. Suomella ei ollut kokonaisvaltaista strategiaa siitä, miten kehitysyhteistyö, diplomatia ja sotilastoimet Afganistanissa edesauttaisivat Suomen poliittisten tavoitteiden saavuttamista. Riitti kun Suomi oli heiluttamassa siniristilippua Afganistanissa ja maan tilannetta koskevissa kansainvälisissä konferensseissa, Käihkö sanoo.
Käihkö kertoo operaation muuttumisen olleen selvää.
– Suomen strategia oli muuttunut offensiivisemmaksi, vastakapinalliseksi toiminnaksi, hän kertoo.
Käihkön mukaan Suomen tiedotuslinja on ollut paljon Ruotsia tiukempi, ja osa operaation liittyvästä materiaalista on jo tuhottu. Erityisesti nuorten, parikymppisinä kovaan taisteluympäristöön lähetettyjen suomalaisten sotilaiden kokemukset ovat jääneet kuulumatta.
Afganistanin operaatioissa kuoli kaksi suomalaista ja 15 loukkaantui pysyvästi.
