Turkki aloitti viime lauantaina maahyökkäyksen kurdijoukkojen hallitsemaan Afrinin kaupunkiin Luoteis-Syyriassa.
– Venäjällä on alueella ilmatilaherruus, ja se olisi pystynyt aseellisesti estämään Turkin toimet, sanoo Ulkopoliittisen instituutin (Upi) vanhempi tutkija Toni Alaranta Helsingin Sanomille.
Venäjä tukee Syyrian presidentti Bashar al-Assadia. Turkki aseistaa ja kouluttaa al-Assadin kaatamiseen pyrkiviä kapinallisryhmiä.
Venäjä veti joukkonsa pois Turkin hyökkäysalueelta, eikä Yhdysvallat ole pyrkinyt estämään hyökkäystä, vaikka hyökkäyksen kohteena olevat kurdijoukot ovat Yhdysvaltojen liittolaisia.
Turkin hyökkäyksen tarkoituksena on saada kurdijoukot pois Syyrian vastaiselta rajalta. Turkki on pitkään taistellut kurdien PKK-järjestöä vastaan Kaakkois-Turkissa, ja se pitää Syyrian kurditaistelijoita PKK:n jatkeena.
Alarannan mukaan kurdit ovat pystyneet luomaan valtion alun Turkin rajan läheisyyteen osittain siksi, että Turkki on yrittänyt kaataa al-Assadin hallintoa.
– Turkki on pitkään yrittänyt luovia ristiriitaista politiikkaansa umpeen, ja nyt se näyttää keskittyvän enemmän kurdeihin kuin al-Assadiin, Alaranta sanoo.
Osa tutkijoista uskoo, että suurilta ja suorilta valtioiden välisiltä yhteenotoilta voidaan välttyä.
– Syyria on räjähdysaltis ruutitynnyri, mutta kaikki osapuolet tietävät, että voi syntyä iso sotku, jos mopo päästetään karkaamaan totaalisesti käsistä, toteaa Upin vieraileva vanhempi tutkija Olli Ruohomäki HS:lle.
Joukkojen mahdolliset yhteentörmäykset eivät välttämättä aloita uusia väkivaltaisuuksia. Esimerkiksi Turkki ja Venäjä ovat lämmitelleet välejään, jotka katkesivat, kun Turkki ampui venäläishävittäjän alas lähellä Syyrian rajaa vuonna 2015.
