Venäjän ulkopoliittinen linja on kiristynyt viime kuukausina. Maa on keskittänyt joukkojaan Ukrainan rajalle ja esittänyt vaatimuksia Naton toiminnan rajoittamisesta.
Kahden eri ulkomaisen asiantuntijan mukaan kiristyneellä tilanteella on merkittävää vaikutusta myös Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan.
Asiasta uutisoi Yle.
– Suomen tilanne on muuttunut, koska Venäjä on latonut vaatimuksensa lännelle avoimesti pöytään. Suomen ja muiden sotilaallisesti liittoutumattomien maiden asema on muuttunut vaaralliseksi, sanoo puolalainen Itämeren maiden turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut Piotr Szymański.
Myös ruotsalainen Elisabeth Braw on samalla linjalla. Hänen mukaansa Suomi on viime vuosikymmeninä onnistunut tasapainoilemaan taitavasti Venäjän rajanaapurina.
– Tänä talvena tilanne on muuttunut siten, että tasapainoilu on entistäkin tärkeämpää. Pienikin [Suomen] virhe voisi johtaa seurauksiin, joita on vaikea ennakoida, Braw sanoo.
Suomen Nato-optiota kumpikaan tutkija ei tällä hetkellä pidä realistisena. Sen hyötyjä pidetään kuitenkin selkeinä.
– Suomen Nato-jäsenyys olisi etu sekä Natolle, Suomelle, Baltian maille että Puolalle. Venäjällä on yhä sotilaallinen etulyöntiasema Itämerellä, mutta se muuttuisi. Suomen Nato-jäsenyys auttaisi merkittävästi Baltian maiden puolustusta. Naton perustamissopimuksen viidennen artiklan mukainen kollektiivinen puolustus olisi valtava etu Suomelle ja Ruotsille, Szymański sanoo.
Naton jäseneksi Suomi pääsisi tutkijoiden mukaan nopeasti.
– Suomen ja Ruotsin demokraattiset järjestelmät sekä asevoimat täyttävät Nato-jäsenyyden muodolliset vaatimukset. Natolle ne olisivat unelmaehdokkaita. Jäseneksi pääsy olisi niille lyhyt prosessi, ehkä pari vuotta, vaikka muilla mailla se on kestänyt pidempään, Braw päättää.
