Koronapandemia on tiivistänyt Baltian maiden suhteita, mutta monet virolaiset ovat nyt pettyneet Suomen toimiin kriisin aikana, kirjoittaa Viron Ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik Kalevan kolumnissaan.
– Kenties Viron odotukset veljeskansaa kohtaan ovat olleet ylimitoitettuja, ja lisäksi päivänpolitiikka on tuonut suhteisiin karvaan sivumaun, Raik kirjoittaa.
Ex-pääministeri Mart Laar on jo kehottanut Viroa unohtamaan erityissuhteen Suomeen. Raikin mukaan Suomi valitsi jo 1930-luvulla pohjoismaisen suuntauksen ja puolueettomuuden, ja nämä valinnat muokkaavat yhäkin suomalaista turvallisuuspolitiikkaa ja identiteettiä.
– Suomi päätti koronakriisin puhjettua käytännössä sulkea matkustajaliikenteen Suomenlahden yli. Se aiheutti käytännön harmia etenkin Suomessa työskenteleville tuhansille virolaisille.
– Symbolinen viesti tuntui kuitenkin painavan virolaisten mieliä vielä enemmän kuin käytännön hankaluudet, Raik arvioi.
Suomen linjaus on herättänyt virolaisissa useita kysymyksiä, Raik kirjoittaa.
– Ehkä asia pitäisi kuitenkin nähdä niin, että Suomen hallitus teki päätöksensä omien viranomaistensa suositusten pohjalta ajatellen kansallista etua ja omien kansalaistensa parasta. Niin se tulisi toimimaan myös mahdollisissa tulevissa, toisenlaisissakin kriiseissä.
– Viron ja Suomen suhteiden raamit perustuvat nykyään EU-jäsenyyteen, mutta kriisi osoitti, että poikkeustilanteessa korostuu kansallisvaltioiden rooli ja EU:ssa sovitut pelisäännöt saatetaan työntää hetkessä syrjään.
– Myönteisenä mainittakoon, että maiden välinen virallinen yhteydenpito oli kriisin aikana tiivistä ja rakentavaa, asiantuntija toteaa.
