Suomalaiset näkevät itsensä usein EU:n mallioppilaana. Mutta tarkasteltaessa Suomen toimintaa unionin eri osa-alueilla selviää, että totuus on toinen. Näin todetaan arvostetun European Policy Centre (EPC ) -tutkimuslaitoksen tuoreessa raportissa ”Finland in the European Union: Frontrunner or follower”.
– Suomi on itse asiassa monessa asiassa vain keskitasoa, huomautti EPC:n senior policy analyst Annika Hedberg Brysselissä järjestetyssä julkistustilaisuudessa.
Suomi loistaa digiosaamisessa
Hedbergin mukaan Suomi puhuu EU-tasolla hyvin positiivisesti esimerkiksi sisämarkkinoiden kehittämisestä, mutta pitää kotimaassa kiinni monista esteistä tavaroiden, palveluiden, pääoman ja työvoiman vapaan liikkuvuuden osalta.
– Suomen tulisi toimia kotimaassa niin kuin se saarnaa EU-tasolla, totesi EPC:n tutkimuksen toinen kirjoittaja Marco Giuli.
Verrattuna verrokkimaihin Ruotsiin, Viroon ja Irlantiin, Suomi pärjää sisämarkkinoiden osalta hieman huonommin. Työvoiman vapaan liikkuvuuden suhteen Suomi on samassa kastissa itäisten EU-maiden kanssa. Suomella on ongelmia on etenkin koulutuksen ja tutkintojen tunnustamisen suhteen. Sen sijaan digitaalisten sisämarkkinoiden osalta Suomi loistaa. Sijoitumme mitalisijoille etenkin arvioitaessa kansalaisten digitaalisia taitoja, julkisia palveluita ja mobiiliverkkoja.
Suomen syytä tiivistää Nato-yhteistyötä
– Puolustuspolitiikka on osa-alue, jossa Suomella on kokoaan suurempi painoarvo EU-tasolla, toteaa raportin ulko- ja turvallisuuspoliittisen osuuden kirjoittanut EPC:n tutkija Paul Ivan.
Ongelmana kuitenkin on, että Suomi ei Ivanin mukaan kiinnosta muita EU-maita. Suomi seuraa puolustuspolitiikassa vahvasti Saksan linjaa, mutta Saksa ei näe Suomea strategisen tärkeänä kumppanina. Ivan huomauttaa, että viime vuosina Suomi on tullut tunnetuksi EU:n tarjoamien turvatakuiden äänekkäänä puolustajana.
Lausekkeen todellinen merkitys on kuitenkin yhä epäselvä. 21 EU:n 28 jäsenmaasta kuuluu Natoon. Heille EU:n omat turvatakuut tulevat Ivanin mukaan aina vasta Naton turvatakuiden jälkeen.
– Suomen on oltava realistinen, mitä turvatakuut voivat tarjota, Ivan huomauttaa.
Raportin mukaan Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n pysyvän rakenteellisen puolustusyhteistyön (PESCO) alaisiin hankkeisiin, jos ne tukevat kansallisia tavoitteita. Mutta Ivanin mukaan muut EU-maat odottavat Suomen panostavan käytännön tasolla nykyistä enemmän konkreettiseen puolustusyhteistyöhön. Nyt suuri osa on jäänyt paperien allekirjoittamisen tasolle. Raportissa kehotetaan Suomea myös tiivistämään yhteistyötä Naton kanssa ja parantamaan yhteensopivuutta.
Ilmasto- ja energiapolitiikassa ongelmia
– Tämä on todella herättelevä tutkimus, ei mitään mairittelevia tuloksia, kommentoi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti raporttia Verkkouutisille.
Etenkin ilmastopolitiikkaa, kiertotaloutta ja biotaloutta koskevat huonot tulokset ovat Lahdelle yllätys. Suomi pärjää EU-keskiarvoa huonommin esimerkiksi jätehuollon ja kierrätyksen osalta. Myös päästövähennystavoitteet jäävät kunnianhimoltaan muita Pohjoismaita jälkeen. Lisäksi liikenne on iso ongelma. Suomessa liikenteen päästöjä lisää Euroopan vanhin autokanta. Nyt Suomella on kuitenkin Lahden mukaan hyvä tilaisuus kalibroida toimintaansa ensi heinäkuussa alkavalla EU-puheenjohtajuuskaudella.
