Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtajan Hanna Smith arvioi Ilta-Sanomille oleellisimman kysymyksen olevan nyt se, mitä Venäjä etsii mailta pyytämistään kirjallisista vastauksista.
– Tässä pistetään kohde, eli EU- ja Nato-jäsenvaltiot, kiireeseen ja töihin. Ja ehkä sitten toivotaan, että jokin maista tekee jossain välissä jotain virheitä, kun on niin paljon mietittävää. Venäjältä tulee nyt huimalla vauhdilla erilaisia haasteita diplomatian maailmassa.
Smith uskoo Venäjän hakevan vastauksista jotain sellaista lipsahdusta, johon se voisi jatkossa takertua.
– Venäjä sanoo kokevansa turvallisuutensa uhatuksi ja haluaa omasta mielestään lisätä turvallisuuttaan. Tässä kontekstissa Venäjä hakee koko ajan jotain todistetta, jolla se saisi vahvistusta argumenteilleen. Että Venäjä voisi näyttää, että tässä on nyt todiste, että länsi haluaa Venäjän heikentyvän, tai että länsi ei kunnioita Venäjää, tai että tämänhetkinen eurooppalainen turvallisuusjärjestelmä ei toimi.
Smithin mukaan Etyj-maiden olisikin järkevää pyrkiä yhdessä koordinoimaan vastauksensa Venäjälle.
– Se mitä voi tapahtua, jos vastauksia ei koordinoida, on, että sinne lipsahtaa jokin lause, jonka Venäjä voi ottaa sieltä ja hyödyntää. Jos yhdeltä jäsenvaltiolta löytyy tällainen lause, niin Venäjä voi nähdä siinä tapauksessa EU:n yhtenäisenä ja ilmoittaa, että kun kerta yksi maa sanoo näin, niin tämä on kaikkien maiden näkemys, hän sanoo Ilta-Sanomille.
Smithin mukaan Venäjä hakee kaikilla eri osa-alueilla sitä, että EU-maiden yhtenäisyys, Nato-maiden yhtenäisyys ja EU:n ja Naton yhteistyö saataisiin rikki.
