Useimmiten työkyvyttömyyseläkkeelle veivät mielenterveyden häiriöt. Niistä yleisin yksittäinen sairaus oli masennus.
Uusia työkyvyttömyyseläkehakemuksia tuli Ilmariseen viime vuoden aikana noin 11[nbsp]000. Hakemusten määrä väheni seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Hakemusten määrä väheni kaikissa ikäryhmissä.
Myös ammatillisen kuntoutuksen hakemusmäärä väheni ja oli seitsemän prosenttia edellisvuotta pienempi.
– Työkyvyttömyyseläkehakemusten kasvu näyttää taittuneen, mikä on hyvä uutinen. Viime vuosi oli kuitenkin koronan vuoksi hyvin poikkeuksellinen, joten pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei vielä voida tehdä. Yksi vaikuttava tekijä hakemusmäärän pienenemisen taustalla on varmasti työttömyysturvan aktiivimallin purkaminen vuoden 2020 alussa, Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen sanoo.
Useimmiten työkyvyttömyyseläkkeelle vie masennus
Yleisimmät syyt Ilmarisessa viime vuonna myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä olivat mielenterveyden häiriöt (34 %) ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet (31 %).
Mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut Suomessa vuodesta 2016 lähtien. Vuonna 2019 mielenterveyden häiriöt ohittivat ensimmäistä kertaa tuki- ja liikuntaelinsairaudet yleisimpänä syynä työkyvyttömyydelle.
– Mielenterveyden häiriöt olivat jo toista vuotta peräkkäin suurin diagnoosiryhmä Ilmarisessa myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä. Niiden osuus pieneni kuitenkin hieman edellisvuodesta, ja vastaavasti tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden osuus kasvoi hieman, Halonen kertoo.
Masennus on yksittäisistä sairauksista yleisin, jonka vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle viime vuonna jäätiin.
– Masennuksen vuoksi myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä pieneni Ilmarisessa 25 prosenttia edellisvuodesta. Erityisesti alle 30-vuotiailla masennuksen perusteella myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet vähenivät, Halonen kertoo.
Ilmarisen myöntämistä työkyvyttömyyseläkkeistä 35 prosenttia oli pysyviä työkyvyttömyyseläkkeitä, 47 prosenttia kuntoutustukia eli määräaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä sekä loput 18 prosenttia osatyökyvyttömyyseläkkeitä ja osakuntoutustukia.
Koronavuosi haastoi työkykyä
Korona väritti viime vuotta vahvasti, kun lähes koko vuosi elettiin poikkeusaikaa.
– Laajamittainen etätyö on tuonut monia myönteisiä muutoksia ja näin tukenut monien työkykyä. Toisaalta se on hankaloittanut monen tilannetta ja aiheuttanut tutkimusten mukaan motivaation laskua, tylsistymistä ja apatian kokemuksia. Lisäksi työikäisten mielenterveyttä ovat kuormittaneet huoli omasta ja läheisten terveydestä, taloudellinen epävarmuus, lomautukset ja irtisanomiset. Nähtäväksi jää pandemian jälkeen, miten mielenterveyden häiriöistä johtuva työkyvyttömyys kehittyy – taittuuko kasvu pysyvämmin vai ei, Halonen aprikoi.
Myös Kelan korvaamat sairauspoissaolot kääntyivät viime vuonna laskuun. Sekä sairauspäivärahaa saaneiden määrä että korvattujen päivärahapäivien määrä vähenivät hieman edellisvuodesta.
– Poikkeuksellinen vuosi tekee sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kehityksen tulkinnasta haastavaa. Siksi onkin vaikea analysoida, mikä tilastoissa on koronan vaikutusta ja mikä ei, Halonen toteaa.
