Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan valtioneuvosto on toiminut tavanomaisten käytäntöjen mukaan, kun se on salannut valtioneuvoston selvityksen Suomen kannasta EU:n elpymissuunnitelmaan, johon sisältyy 750 miljardin euron elpymisrahasto.
– On normaalia, että valtioneuvosto pyytää eduskunnalta vaiteliaisuutta asioissa, jotka voivat vaarantaa Suomen neuvottelutavoitteet, Tytti Tuppurainen kirjoittaa Twitterissä.
Ministerin mukaan toinen tavanomainen syy vaiteliaisuuden edellyttämiseen on se, että julkistaminen vaarantaisi Suomen tai EU:n kansainvälisiä suhteita paljastaessaan esimerkiksi muiden maiden neuvotteluasetelmia tai neuvostotasolla salassapidettäviä tietoja, kuten neuvoston puheenjohtajan laskelmia.
Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtajan Antti Häkkänen (kok.) sanoi Ilta-Sanomille, että tilanne oli viime perjantaina sietämätön, sillä selvitystä ei saatu edes asiantuntijoiden käyttöön. Tuppurainen toteaa Häkkäsen viitanneen siihen, etteivät asiantuntijat saaneet e-kirjettä käyttöönsä perjantaina.
– Tämä oli eduskunnan oma päätös, joka liittyi puhemiesneuvoston ohjeeseen olla käsittelemättä salaisia asioita Teams-yhteyden kautta. Tässä ei valtioneuvostolla ollut roolia, Tuppurainen huomauttaa.
Myös valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen piti Helsingin Sanomissa ennen kuulumattomana sitä, että valtioneuvoston selvitystä ei toimitettu suuren valiokunnan ja talousvaliokunnan viime viikolla kuulemille asiantuntijoille. Ojasen mukaan nyt vaaditun vaiteliaisuuden laajuus on sekä asiallisesti että ajallisesti kestämätöntä.
”Ei silloinkaan nähty ongelmaa”
Eduskunnan perustuslakivaliokunta huomauttikin viime perjantaina, että valtioneuvoston vaiteliaisuuspyyntö on asian merkitys huomioiden laajuudeltaan ja kestoltaan perustuslain kannalta ongelmallinen. Valiokunnan mukaan vaiteliaisuuspyynnössä on yksilöitävä, mitkä asiakirjan sisältämät tiedot edellyttävät vaiteliaisuutta.
Lisäksi perustuslakivaliokunta edellytti, että Suomi ei tosiasiallisesti miltään osin sitoudu neuvotteluissa ehdotukseen, ennen kuin asian perustuslakiarviointi on saatu asianmukaisesti toteutettua.
Tuppuraisen mukaan yleinen käytäntö on ollut, että rahoituskehysneuvotteluasiakirjat ovat vaiteliaisuuden piirissä koko neuvottelujen keston ajan.
– Edellisen kerran rahoituskehysneuvotteluihin liittynyt asiakirja oli eduskunnassa helmikuussa, vaiteliaisuuspyynnön kera, eikä silloinkaan asiassa nähty ongelmaa, Tuppurainen puolustautuu.
Tuppurainen kertoo, että valtioneuvoston kanslia arvioi kuitenkin maanantaina, mitkä tiedot voitaisiin vielä julkistaa, kun suuri valiokunta sitä vielä lisäksi toivoi.
Toinen tavanomainen syy on se, että julkistaminen vaarantaisi Suomen tai EU:n kansainvälisiä suhteita paljastaessaan esimerkiksi muiden maiden neuvotteluasetelmia (miten vaikka Saksa suhtautuu) tai neuvostotasolla salassapidettäviä tietoja (esim. neuvoston pj:n laskelmat). 2/11
— Tytti Tuppurainen (@TyttiTup) June 11, 2020
Häkkänen mm. on viitannut siihen, ettei asiantuntijat saaneet e-kirjettä käyttöönsä perjantaina. Tämä oli eduskunnan oma päätös, joka liittyi puhemiesneuvoston ohjeeseen olla käsittelemättä salaisia asioita Teams-yhteyden kautta. Tässä ei valtioneuvostolla ollut roolia. 9/11
— Tytti Tuppurainen (@TyttiTup) June 11, 2020
Yleinen käytäntö on ollut, että rahoituskehysneuvotteluasiakirjat ovat vaiteliaisuuden piirissä koko neuvottelujen keston ajan. 4/11
— Tytti Tuppurainen (@TyttiTup) June 11, 2020
Edellisen kerran rahoituskehysneuvotteluihin liittynyt asiakirja oli eduskunnassa helmikuussa, vaiteliaisuuspyynnön kera, eikä silloinkaan asiassa nähty ongelmaa. 6/11
— Tytti Tuppurainen (@TyttiTup) June 11, 2020
Kun suuri valiokunta sitä vielä lisäksi toivoi, valtioneuvoston kanslia arvioi maanantaina, mitkä tiedot voitaisiin vielä julkistaa. 8/11
— Tytti Tuppurainen (@TyttiTup) June 11, 2020
