Venäjä on liittänyt Valko-Venäjän sotilaallisesti, taloudellisesti ja poliittisesti entistä tiukemmin hallintaansa. Tämä luo suoran turvallisuusuhan Ukrainalle, arvioi Atlantic Council -ajatushautomon tutkija Vladislav Davidzon.
Hän korostaa Venäjän keskittävän joukkoja miehittämänsä Krimin niemimaan alueelle ja Ukrainan-vastaiselle rajalle.
– Enää ei voida sivuuttaa sitä mahdollisuutta, että Valko-Venäjän aluetta voidaan käyttää tukikohtana Venäjän sotilasoperaatioille Ukrainaa vastaan, Davidzon toteaa blogissaan.
Valko-Venäjän itsevaltainen presidentti Aljaksandr Lukashenka on aiemmin vakuutellut, että hänen maansa ei toimisi Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen osana.
– Nyt nämä vakuuttelut eivät enää päde, Davidzon kirjoittaa.
Ukraina ilmoitti tällä viikolla, että se haluaa siirtää rauhanneuvottelut pois Minskistä, koska Valko-Venäjän katsotaan olevan liian vahvasti Venäjän vaikutusvallan alla. Minskissä on neuvoteltu Itä-Ukrainan sodan ratkaisusta vuodesta 2014 lähtien. Minskin sopimuksista huolimatta, sotatoimet ovat yltyneet aika ajoin niin kutsutulla Minskin tulitaukolinjalla.
Koronapandemian vuoksi neuvotteluja ei ole käyty kasvokkain vuoden 2020 alun jälkeen. Samalla Valko-Venäjän tilanne on muuttunut radikaalisti.
Valko-Venäjällä alkoivat laajat mielenosoitukset viime kesänä järjestettyjen vilpillisten presidentinvaalien jälkeen. Mielenosoittajat näyttivät saaneen aluksi vahvan aseman. Lukashenka sai kuitenkin taloudellista ja viestinnällistä tukea Venäjältä. Venäjän presidentti Vladimir Putin lupasi henkilökohtaisesti tarpeen vaatiessa lähettää Venäjän turvallisuusjoukkoja Valko-Venäjälle järjestyksen palauttamiseksi.
Venäjän tuen avulla Lukashenkan hallinto vältti romahduksen, mutta mielenosoitukset ovat silti jatkuneet. Valko-Venäjän viranomaiset ovat tukahduttaneet protesteja väkivaltaisesti, ja kymmeniä tuhansia ihmisiä on pidätetty.
Valko-Venäjän viranomaisten raakojen otteiden seurauksena maalle on asetettu pakotteita, ja se on joutunut entistä enemmän eristetyksi kansainvälisellä tasolla. Davidzonin mukaan tämä on pakottanut Lukashenkan liikkumaan yhä lähemmäksi Moskovan kylkeen ja luopumaan pitkäaikaisesta tasapainoilupolitiikastaan Venäjän ja lännen välillä.
– Kun Valko-Venäjän kriisi leimahti kesällä 2020, Venäjän tärkeimpänä tavoitteena oli estää ruohonjuuritason kansanliikkeen suosion kasvaminen, mikä voisi luoda vaarallisen demokratiamyönteisen ennakkotapauksen Venäjän kynnykselle, Davidzon toteaa.
– Venäjä on pyrkinyt käyttämään hyväkseen Lukashenkan heikkoa tilannetta kiristääkseen otettaan Valko-Venäjästä.
Sotilaallinen jalanjälki
Davidzon korostaa, että Moskova on laajentanut sotilaallista jalanjälkeään Valko-Venäjällä vastineeksi Lukashenkan saamalle elintärkeälle tuelle.
– Venäjä ja Valko-Venäjä ovat suunnitelleet ennätyksellisen paljon yhteisiä sotaharjoituksia tälle vuodelle. Tämän seurauksena Venäjän asevoimilla on lähes pysyvä läsnäolo Valko-Venäjällä.
Maat ovat myös sopineet yhteisten asevoimien harjoituskeskusten perustamisesta. Lisäksi Lukashenkan arvellaan vihdoin suostuvan Venäjän pitkään havitteleman lentotukikohdan perustamiseen Valko-Venäjän alueelle.
– Samanlaisia Kreml-myönteisiä integraatioaskeleita on havaittavissa myös talouden alalla. Venäjä on myös alkanut perustaa Moskova-mielisiä poliittisia voimia Valko-Venäjällä, Davidzon kirjoittaa.
– Nämä kehityssuunnat ovat työntäneet Valko-Venäjän tiukasti Venäjän etupiiriin ja tehneet lopun Lukashenkan vuosikymmeniä jatkuneesta geopoliittisesta tasapainoilusta.
Autoritaarinen hallinto ja diktaattorin otteet tekevät Lukashenkasta näennäisesti Putinin luonnollisen liittolaisen. Valko-Venäjän presidentti on kuitenkin pitkään torjunut Venäjän yrityksiä viimeistellä maiden muodostama valtioliitto.
– Lukashenkalla oli pitkään tapana vedota Valko-Venäjän kansalliseen identiteettiin ja flirttailla länsimaiden kanssa. Kansainvälisen yhteisön reagointi mielenosoittajien raakaan kohteluun ja kasvaneet demokratiavaateet ovat kuitenkin käytännössä pakottaneet Lukashenkan hyväksymään Venäjän katkeran tarjouksen ja luopumaan sen myötä Valko-Venäjän suvereeniudesta, Davidzon toteaa.
Davidzonin mukaan Ukrainan päätös hylätä jatkokeskustelut Minskissä korostaa Valko-Venäjällä viimeisen kahdeksan kuukauden aikana tapahtuneita geopoliittisia muutoksia.
– Kun Venäjä on saattanut Valko-Venäjän ”pehmeän liittämisen” loppuun, se aiheuttaa uhan Ukrainan turvallisuudelle ja laajentaa maan sotilaallista saartoa.
Lue myös:
Vladimir Putin ottaa vaivihkaa Valko-Venäjän haltuunsa – murtuuko Aljaksandr Lukashenka?
