Ukrainan parlamentti hyväksyi perjantaina lain, jonka tarkoituksena on selkeyttää venäjämielisten separatistien hallussa olevien Itä-Ukrainan alueiden asemaa.
Presidentti Petro Poroshenkon esittämän lain sisällöstä ehdittiin käydä kiivasta kädenvääntöä, koska jotkut katsoivat sen sisältävän tarpeettomia myönnytyksiä Venäjälle. Lopulta kansanedustajien enemmistö kuitenkin asettui lakiesityksen taakse selvin numeroin.
Moskovassa laki on herättänyt suuttumusta, sillä Venäjä nimetään siinä hyökkääjävaltioksi. Ukrainalaismedian mukaan Kremlin lehdistöedustaja Dmitri Peskov on leimannut hyökkääjä-käsitteen Minskin rauhansopimuksen vastaiseksi. Peskov väittää Venäjän allekirjoittaneen sopimuksen yksinomaan takaajan roolissa – ei sodan osapuolena.
Ukrainan ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Oleksii Makeiev antaa täystyrmäyksen Peskovin puheille.
– Kreml on naurettava. Venäjähän on hyökkääjä koko maailman silmissä, Makeiev sanoo Verkkouutisille.
– Venäjä ja Ukraina ovat osapuolia Etyjin välittämässä kolmenkeskisessä kontaktiryhmässä. Venäjä on allekirjoittanut kaikki Minskin asiakirjat, ja Vladimir Putin on henkilökohtaisesti neuvotellut helmikuun 2015 sopimuksen. Mitään mainintaa takaajasta ei ole – se on vain Kremlin kummallista tarinaa.
“Jopa 12 000 kaatuisi”
Ukrainan parlamentin hyväksymä lakiteksti sisältää suoran viittauksen Minskin sopimukseen. Vaikka sotatoimet Venäjän tukemia separatisteja jatkuvat Itä-Ukrainassa sopimuksesta huolimatta edelleen, sen on kuitenkin arvioitu rajoittaneen verenvuodatusta merkittävästi.
Huippudiplomaatti Makeiev pitää lakia Ukrainan diplomaattisten ponnistusten kannalta erittäin tervetulleena.
– Se antaa meille sisäisesti tärkeän oikeudellisen perusteen oman neuvotteluasemamme edistämiselle ja paineen luomiselle suhteessa Venäjään, joka on kansainvälisen oikeuden mukaan miehittäjä, Makeiev sanoo.
Ukrainalaisten suuri enemmistö näyttää pitävän selvänä, että Itä-Ukrainan konflikti ei voi ratketa Ukrainan hyväksi yksinomaan sotilaallisin toimin, vaan diplomatialla on keskeinen asema.
– Meillä ei ole edellytyksiä vapauttaa Venäjän federaation miehittämiä alueita pelkin sotilaallisin keinoin, vaan meidän on yhdistettävä diplomatian ja sodankäynnin polut, Ukrainan parlamentin varapuhemies Irina Gerashenko totesi äskettäisessä puheenvuorossaan.
Ukrainan asevoimien yleisesikuntapäällikkö Viktor Muzhenko arvioi aiemmin tällä viikolla, että Itä-Ukrainan separatistialueiden – Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavaltojen” – sotilaallinen haltuunotto sotilaallisin keinoin saattaisi johtaa jopa 12[nbsp]000 hengen tappioihin ensimmäisten kymmenen päivän kuluessa.
Laki, jonka täydellinen otsikko on vapaasti käännettynä Välttämättömien edellytysten luomisesta rauhanomaiselle järjestelylle Donetskin ja Luhanskin alueilla, jatkaa käytännössä jo syksyllä 2014 annettuja säädöksiä.
Ristiriitaisimpina on usein pidetty hallituksen vastaan taistelleille säädettyä armahdusta ja määräyksiä alueellisesta itsemääräämisoikeudesta. Niitä sovellettaisiin kuitenkin vasta, kun aseellinen konflikti on takanapäin, vieraat joukot poistuneet maasta ja miehitetyt alueet palautettu laillisen hallituksen täyteen valvontaan.
Lue myös:
Huippudiplomaatti: Venäjä hyökkää nyt Ukrainaa vastaan uudella tavalla
Ukrainassa tiedustelu-upseerien murha-aalto: ”Osa Venäjän hybridisotaa”
