Venäjä on muuttanut strategiaansa Itä-Ukrainassa. Panokset ovat nyt aiempaa kovemmat.
Näin arvioi Ukrainan ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Oleksii Makeiev Verkkouutisille Kiovassa antamassaan haastattelussa.
– Käänne tapahtui tammikuun lopulla, jolloin Venäjän tukemat joukot aloittivat kiivaan hyökkäyksen Advijivkassa Donetskin pohjoispuolella, Makeiev sanoo.
Siihen saakka Venäjä oli hänen mukaansa vuoroin vähentänyt, vuoroin lisännyt sotilaallista painetta Itä-Ukrainassa. Sotatoimien keskeisenä tavoitteena oli ollut luoda ja ylläpitää epävakautta alueella.
– Uudessa vaiheessa Venäjän tukemat joukot ovat kohdistaneet iskujaan kriittiseen infrastruktuuriin, kuten voimalaitoksiin ja vedenjakeluun. Tulituksessa ei ole kaihdettu myöskään siviiliuhreja.
Kremlin muuttunutta toimintalinjaa kuvastaa Makeievin mukaan presidentti Vladimir Putinin helmikuinen päätös hyväksyä Itä-Ukrainan separatistialueiden niin sanottujen kansantasavaltojen myöntämät passit laillisiksi matkustusasiakirjoiksi Venäjällä. Putin antoi asiaa koskevan asetuksen samana päivänä, jona Ranskan, Saksan, Ukrainan ja Venäjän ulkoministerit olivat kokoontuneet käsittelemään Itä-Ukrainan tilannetta Münchenissä.
Makeiev pitää ajoitusta viestinä siitä, että Venäjä ei enää vaivaudu edes esittämään sitoutumista Minskin aseleposopimuksiin.
Se, että Venäjän rupla on käytännössä syrjäyttänyt Ukrainan hryvnian maksuvälineenä Venäjän kontrolloimien separatistien hallussa olevilla alueilla, ei Makeievin mukaan ole voinut tapahtua ilman presidentti Putinin siunausta, ja kertoo osaltaan Kremlin aikeista.
– Venäjän tapa toimia on usein ollut pikemminkin sarja taktisia toimia vailla johdonmukaista strategiaa. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että Kreml ottaa tietoisesti askelia, jotka pohjustavat maaperää Krimin laittoman kansanäänestyksen toisinnolle.
Krimillä maaliskuussa 2014 järjestetty kansanäänestys alueen liittämisestä Venäjään tapahtui Venäjän erikoisjoukkojen valvonnassa, ja kansainvälinen yhteisö on tuominnut sen laittomaksi.
”Venäjään ei voi luottaa”
Makeiev katsoo kuvaamiensa toimien osoittavan, että Venäjä pyrkii saattamaan lännen tapahtuneiden tosiasioiden eteen.
– Venäjä ottaa yhden askelen ja katsoo, miten länsi reagoi. Jos lännestä kuullaan vain paheksuvia lausuntoja, Venäjä ottaa seuraavan askelen. Näin jatkuu, kunnes länsi ryhtyy konkreettisiin vastatoimiin.
Samankaltaista hivuttamista Venäjä harjoittaa Makeievin mukaan myös Itä-Ukrainan sotatoimialueella. Hän levittää pöydälle yksityiskohtaisen sotilaskartan, johon on merkitty joukko tummennettuja alueita Minskin sopimuksen määrittämän aselepolinjan länsipuolelta. Kyse on taskuista, jotka Venäjän tukemat joukot ovat ottaneet haltuunsa aseleposopimuksen solmimisen jälkeen. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 1 696 neliökilometriä, Makeiev sanoo.
– On korkea aika tunnustaa, että Venäjään ei voi luottaa. Venäjän kanssa käytävien neuvottelujen on aina perustuttava voimaan.
Makeiev pitää olennaisen tärkeänä, että länsi säilyttää yhtenäisyytensä suhteessa Vladimir Putinin Venäjään. Euroopan turvallisuusjärjestelmästä ja kansainvälisistä sopimuksista ei ole varaa tehdä myönnytyksiä.
Pakotteilla on hänen mukaansa tehoa vain silloin, kun niitä ollaan valmiita käyttämään. Venäjä ei epäröi rikkoa velvoitteitaan, jos se voi niin tehdä ilman, että sanktioita kiristetään, hän sanoo.
Makeiev korostaa myös Ukrainan sisäiselle uudistusohjelmalle annettavan tuen merkitystä. Hän ymmärtää, että reformien tahti saattaa tuntua toivottua hitaammalta, mutta kehottaa asettamaan asiat oikeaan mittakaavaansa.
– Ukrainan yhteiskunta on uudistunut viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana enemmän kuin edeltävien 23 vuoden kuluessa yhteensä.
Lännessä unohdetaan Makeievin mukaan usein, että muiden haasteidensa ohella Ukraina on joutunut sijoittamaan uudelleen 1,7 miljoonaa sodan jaloista paennutta sisäistä pakolaista. Kyse on koko Euroopan mittakaavassa merkittävästä pakolaisvirrasta, joka ei läntisissä uutisotsikoissa juuri ole näkynyt.
Toimittaja: Heikki Hakala, Kiova
