Maanantaina julkistettu YK:n komission 372-sivuinen raportti ihmisoikeuksista Pohjois-Koreassa perustuu kymmenien maasta pakenemaan päässeiden todistajanlausuntoihin.
He kertoivat todistuksissaan YK:lle väkivallasta, nälällä tappamisesta, pakkoaborteista, murhista ja kidutuksista Pohjois-Koreassa, sen vankiloissa ja vankileireillä.
Yksi komission rivihaastatelluista oli 44-vuotias Kim Kwang-il. Hänen todistajanlausuntoonsa kuuluu 13 piirrosta, jotka oli tehty hänen muistojensa ja toisen vankileirillä olleen piirrosten pohjalta.
Kahdeksan piirroksista julkaistiin YK:n raportin mukana. Eräitä niistä on yllä kuvakarusellissa. Viisi piirrosta sisälsi seksuaalista väkivaltaa eikä niitä julkistettu.
Miehen mukaan todellisuus oli piirroksia graafisempaa ja paljon pahempaa. Piirrokset tehtiin Etelä-Koreassa ilmoituksia varten, mutta niitä oli jouduttu kaunistelemaan, koska ihmiset eivät kestäneet katsoa niitä.
Puoli vuotta erehdyksestä
Kim Kwang-il kertoi YK:n komissiolle kasvaneensa kuten kaikki pohjoiskorealaiset uskoen kaikkeen propagandaan Kim Il-Sungista ja Kim Jong-ilistä. ”Jos kritisoit heitä millään tavalla, edes kerran, sinua uhkaa julkinen teloitus tai joudut vankilaan”. Eräs toinen haastateltu kertoi kuuden kuukauden tuomiosta, jonka oli saanut tavattuaan maan johtajan nimen väärin.
Hän sanoo kuuluneensa Pohjois-Koreassa ”huonoon luokkaan”, koska hän oli opiskellut Tokiossa. Hän itse meni rakkaudesta naimisiin hyvästä luokasta olevan naisen kanssa, mutta he erosivat, koska naisen sukulaisten ura oli katkennut siihen. ”He sanovat ettei siellä ole yhteiskuntaluokkia, mutta se ei ole totta”.
Kim Kwang-il ylitti 2004 Kiinan rajan myydäkseen sieniä, jotta olisi saanut rahaa riisiin. Hänet pidätettiin vähän sen jälkeen. Häntä hakattiin ensi kerran, kun hänen haluttiin tunnustavan salakuljetuksen.
Näytösoikeudenkäynnissä hän sai kuuden vuoden tuomion rajan ylityksestä ja salakuljetuksesta. Hän kertoo 15 vuoden tuomiosta valittaneesta toisesta tuomitusta, joka valituksen seurauksena teloitettiin.
Lasi täyteen hikeä
Kim Kwang-il tuomittiin Jeongeorin vankileirille. Vankileirille tullessa vankeja ensin kidutetaan pidätyskeskuksessa. Kim Kwang-il kuvaili heidät kaikki laitetun asentoon, jossa he ikään kuin ajavat moottoripyörää.
Toisessa kidutusasennossa on seisottava yhdellä jalalla ja ”lennettävä”. Asennoissa on oltava, kunnes edessä oleva lasi täyttyy – hiestä. ”Ette voi koskaan kuvitella, millaista se on”, hän totesi.
Tähän kidutukseen ja hakattavaksi joutuu vääristä lausunnoista ja pienestäkin protestoinnista. Kidutettavaksi joutui jopa väärässä asennossa nukkumisesta ja kuorsaamisesta.
Päivät alkavat kello 5 aamulla. Tuolloin vangin on istuttava polvillaan pää lattiassa viiden tunnin ajan. ”Jos liikumme uupumuksen vuoksi, meitä lyödään taas”.
Kim Kwang-il kertoi pystyneensä moottoripyörä- ja lentokonekidutukseen enimmillään 20 minuutin ajan liikkumatta. Kidutus jatkuu, kunnes vartija on tyytyväinen.
Kyyhkyskidutuksessa puolestaan vangin kädet sidotaan taakse ja ne ripustetaan seinään.
Asento on periaatteessa sama kuin millä venäläiset ja kasakat kiduttivat suomalaisia Isonvihan aikana talojen orsiin ripustaen. Tätä kutsuttiin kiikuksi.
Käärmeitä kadulta
”Asento itsessään on kidutusta. Lisäksi sinua lyödään. Jos et antanut oikeaa lausuntoa kuulustelussa, sinua kidutetaan näin. Sinua lyödään, joka johtaa oksentamiseen, koska sisuksissa tuntuu hyvin epämukavalta. Joskus oksennat verta. …(sen jälkeen) romahdat. Romahdat. Menetät tajuntasi ja romahdat”, Kim Kwang-il kuvaili.
Hänen mukaansa kidutusta ei annettu erityisesti pahimmille rikollisille, vaan jokaista kidutettiin. ”Pohjois-Koreassa krooninen aliravitsemus, nälkä ja tapaturmat ovat business as usual leireillä. Kun olin pidätyskeskuksessa 11 päivää, kahdeksan ihmistä kuoli”, hän todisti.
Kim Kwang-ilin kokemuksen mukaan yli 170-senttiset eivät tule elävänä leiriltä ulos, koska aliravitsemus iskee heihin ensin. Ruokaa, kuten mätiä kurkkuja, saa 80 grammaa aterialla. ”Jos kieltäydyimme syömästä, meitä rangaistiin”. Vartijat tarkastavat vankien kunnon takapuolesta.
”Kuuden kuukauden jälkeen ei enää voi pysyä hengissä”. Kim kertoi käärmeitä kaduilla nähneiden vankien kilpailleen, kuka ehtisi saamaan sen kiinni syödäkseen sen.
Todistajankertomuksen mukaan 800 hengen vankilassa oli 2 400, jos jopa 4 000 vankia. 14-17 hengen huoneessa nukkui 60-70 ihmistä, seisaallaan, tai toisen jalat toisen pään päällä. Vartijat valvoivat itsemurhien varalta.
Kuopassa
Kesän helteessä vangit nukkuivat alasti, josta seurasi hygieniaongelmia. Kim Kwang-il käytti ilmaisua, jonka mukaan he elivät ihmisulosteiden kuopassa. ”Jos joku sairastui, se levisi heti ja johti joukkokuolemiin”.
Hän keskeytti tunteenpurkauksen vuoksi todistuksensa tässä vaiheessa.
Työkseen vangit kaatoivat puita vuorilla. Useat kuolivat tukkien alle.
YK:n komissio oli kiinnostunut paikallistamaan vankiloita ja rakennuksia. Kim Kwang-il tiesi Google Mapsin perusteella osoittaa ne heille.
Kim Kwang-il sai kommunistisen puolueen perustamisen juhlapäivän vuoksi armahduksen neljän vuoden jälkeen.
YK:n komissio kysyi häneltä, monenko ihmisen hän näki kuolevan.
”En voi uskoa että kysytte minulta tätä. Se oli yli sata. Oli niin paljon kuolleita ruumiita. En voi uskoa että kysytte tuon kysymyksen. ihmisistä jotka nukkuivat vieressäni, yhdessä sellissä, kuumeen vuoksi kahdeksan kuoli. Ensimmäisenä päivänä oli neljä tai viisi kärryllistä (kuolleita)”.
