Vallan ylin kerros on Venäjällä kapea, käytännössä 4–5 ihmistä päättää lähes kaikesta. Presidentti Vladimir Putinin lisäksi ryhmään kuuluvat turvallisuuspalvelu FSB:n johtaja Aleksandr Bortnikov, turvallisuusneuvoston sihteeri Nikolai Patrushev, presidentinhallinnon ykkösmies Sergei Ivanov sekä pääministeri Dmitri Medvedev.
Näin toteaa Ulkopoliittinen instituutti (Upi) tuoreessa raportissaan Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla. Arvion esittää eräs Upin haastattelema Venäjä-asiantuntija.
– Tällä viisikolla ei oikein ole taloudellisia näkemyksiä, vaan politiikka on ottanut yliotteen taloudesta, mikä on kaikkein vaarallisinta. Ylimpien vallanpitäjien toimintaa ei ohjaa mikään erityinen ideologia tai strateginen visio, paitsi Venäjän voima-aseman palauttaminen, asiantuntija toteaa.
Eräiden arvioiden mukaan ryhmään kuuluvat myös Rossija-pankin pääomistaja pääomistaja Juri Kovaltshuk sekä puolustusministeri Sergei Shoigu. Sergei Ivanovin Putin puolestaan korvasi elokuun alussa Anton Vainolla.
Ydinpiirin alapuolella toimii epävirallinen verkosto, jonka jäsenet toisilleen palveluksia. Poliittisia päätöksiä ei Venäjällä panna toimeen virallisten instituutioiden kautta, vaan tehtävästä huolehtii tämä verkosto.
Järjestelmästä käytetään nimitystä ”sistema”. Termin on kehittänyt venäläinen tutkija Alena Ledeneva, jonka mukaan Venäjän hallinto nojaa ”virallisten poliittisten ja taloudellisten instituutioiden sijaan eliitin jäsenten välisille epävirallisille ja vastavuoroisille sitoumuksille, sopimuksille ja järjestelyille.
– Nämä sitoumukset kannattelevat järjestelmää, mutta samalla ne asettavat vallankäytölle myös merkittäviä rajoitteita.
Sisteman olemassaolo tekee päätöksenteosta arvaamatonta, koska manuaalinen kontrolli ja henkilökohtainen lojaalius merkitsevät enemmän kuin kirjoitetut lait. Oikeuslaitos on heikko, mistä seuraa laajaa korruptiota.
Venäjän talouden uudistaminen on sisteman vuoksi vaikeaa. Nykytilassa eliitti hallitsee luonnonvaroja ja jakaa tuloja sisteman jäsenille. Uudistukset horjuttaisivat heidän asemaansa.
Myös suurliikemiehet eli oligarkit vastustavat uudistuksia. He siirtävät sisteman ansiosta karttunutta omaisuuttaan ulkomaille sen sijaan, että investoisivat Venäjän talouteen.
Sistema eliminoi poliittisen vastarinnan. Lisäksi sisteman hallitsema valtio ohjaa kansalaisia yksityiselämässäkin.
– Sistema kontrolloi kasvavassa määrin moraalikysymyksiä, taidetta, mitä pidetään kunnollisena ja mitä ei, mitä historiassa todella tapahtui, Upi toteaa.
Suurin riski sisältyy vallan perimysjärjestykseen ja sisteman riippuvuuteen Putinista.
– Putinin terveydentila on suuri riski. Systeemi on niin presidentillinen, Putin on deinstitutionalisoinut sen niin, ettei ole edes puoluetta tai politbyroota, vaan ainoastaan ykkösmies. Putinin syrjäytyminen ja vallanvaihtomekanismin olemattomuus on todella iso epävarmuustekijä Venäjälle, Upin haastattelema asiantuntija toteaa.
Tällä hetkellä kaikki eliitin hahmot ovat sidottuja Putiniin. Tästä seuraa, että kun valta aikanaan vaihtuu, on vaara, että Venäjä ajautuu sekasortoon.
– Putinin lähtö tulisi olemaan kuin Stalinin kuolema: syntyy valtatyhjiö ja kiivas valtakamppailu. Omaisuutta olisi todella paljon jaossa, ja mihinkään instituutioihin ei voisi siinä tilanteessa luottaa, toteaa Venäjä-asiantuntija.
Upi on kirjallisten lähteiden lisäksi haastatellut 34:ää asiantuntijaa selvitykseensä. Heidän nimensä on lueteltu selvityksen lopussa. Heidän lausuntojaan siteerataan kuitenkin nimettöminä.
