Syyskuussa järjestettävästä Venäjän Zapad 2017 -sotaharjoituksesta on muodostumassa huomattavasti suurempi kuin mitä maan asevoimien johto on julkisuudessa kertonut, arvioi Valko-Venäjän Strategisen ja ulkopoliittisen tutkimuksen keskuksen johtaja Arseni Sivitski Verkkouutisille antamassaan haastattelussa.
– Harjoituksen yhteydessä Kreml aikoo testata sotatilalain soveltamista. Tämä tarkoittaa, että harjoitukseen osallistuvat myös kansalliskaartin joukot. Asevoimien ja kansalliskaartin joukkojen kokonaisvahvuus saattaa näin nousta yli 150 000 sotilaaseen, Sivitski sanoo.
Harjoituksessa yhdistetään hänen mukaansa todennäköisesti kahden edellisen, vuosina 2009 ja 2013 järjestetyn Zapad-harjoituksen skenaarioita.
– Zapadista on tulossa massiivinen, laajamittainen, aggressiivinen, provokatiivinen ja hyökkäyksellinen. Sillä pyritään epäilemättä mallintamaan konfliktia Natoa vastaan Baltian, Skandinavian ja Keski-Euroopan sotanäyttämöillä.
Osana harjoitusta Venäjä aikoo Sivitskin mukaan harjoitella myös taktisten ydinaseiden käyttöä.
– Tällaisen professori Mark Galeottin heavy metal -diplomatiaksi kutsuman toiminnan avulla Kreml pyrkii painostamaan länttä. Se haluaa taivutella läntiset hallitukset strategiseen sopimukseen ennen kuin kylmä sota eskaloituu kuumaksi, hän arvioi.
Harjoitukseen ja sen rinnalla toteutettaviin valmiustarkastuksiin osallistunevat hänen mukaansa Venäjän läntisen ja eteläisen sotilaspiirin kaikki puolustushaarat sekä arktisesta alueesta vastaava operatiivis-strateginen johtoporras.
Zapad (suom. Länsi) -sotaharjoitus järjestetään nykyisin neljän vuoden välein.
“Tavoitteena Naton heikentäminen”
Tämänkertaisen Zapad-harjoituksen avulla Venäjä tähtää Sivitskin mielestä sotilaallisten jännitteiden eskalointiin lähialueillaan.
– Tarkoituksena on myös Naton viimevuotisen Varsovan huippukokouksen tulosten vesittäminen. Puolustusliiton omaksuma strategia halutaan osoittaa käyttökelvottomaksi näyttämällä Venäjän sotilaallista ylivoimaa alueella, hän sanoo.
– Kremlin strategit uskovat, että ylittämällä tietyn eskalaatiokynnyksen Venäjä pystyy pakottamaan jotkin Nato-maat kahdenvälisiin neuvotteluihin. Ideana on siis horjuttaa jäsenvaltioiden keskinäistä yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta ja saada puolustusliitto luopumaan patoamisstrategiastaan. Naton tulisi vastata tähän juuri poliittista ja sotilaallista yhtenäisyyttään ja solidaarisuuttaan vahvistamalla.
Sivitski pitää tärkeänä, että Nato seuraa mahdollisimman tarkasti sitä, mitä Valko-Venäjällä on tulevina kuukausina tapahtumassa.
– Naton olisi hyvä ylläpitää suoraa viestintäkanavaa Valko-Venäjälle erityisesti ennen Zapad-harjoitusta ja sen aikana. Uskon, että Naton ja Valko-Venäjän välillä tarvitaan nykyistä enemmän läpinäkyvyyttä ja luottamusta lisääviä toimia väärien oletusten ja virheellisten tulkintojen välttämiseksi, hän sanoo.
Syksyllä järjestetään Sivitskin mukaan tarkkaan ottaen kaksi erillistä Zapad-harjoitusta, toinen Venäjän ja toinen Valko-Venäjän alueella.
– Vaikka Kremlissä molemmat epäilemättä nähdään osana laajempaa strategista suunnitelmaa, Valko-Venäjä vastaa vain omalla maaperällään toteutettavasta harjoituksesta eikä osallistu Venäjän alueelle sijoittuvan harjoituksen suunnitteluun, hän tähdentää.
“Venäjä hakee tekosyytä”
Toisin kuin Venäjän alueella järjestettävä harjoitus, Valko-Venäjällä toteutettava Zapad on johtaja Sivitskin mukaan luonteeltaan puhtaasti puolustuksellinen.
– Valko-Venäjä on äskettäin vahvistanut uuden sotilasdoktriinin, jossa varaudutaan esimerkiksi sisäiseen aseelliseen konfliktiin. Harjoituksen painopiste tuleekin luullakseni olemaan tiettyjen ulkovaltojen tukeman aseellisen toiminnan torjumisessa.
Valko-Venäjällä 14.–20. syyskuuta järjestettävään Zapad-harjoitukseen osallistuu Valko-Venäjän omien joukkojen lisäksi Venäjän asevoimien joukkoja muun muassa 1. kaartin panssariarmeijasta.
– Harjoitukseen liittyy riski, että jokin provokaatio, kuten äärioikeistolainen terrori-isku tai masinoidut mielenosoitukset, antaisivat Kremlille tekosyyn jättää joukkoja Valko-Venäjälle vakauttamaan tilannetta ja palauttamaan järjestystä. Moskova tavoittelee varmasti sotilaallista läsnäoloa maassamme ja etsii tekosyytä sen perustelemiseksi.
Venäjän joukkojen liikkuminen Valko-Venäjän alueella tapahtuu Sivitskin mukaan kuitenkin isäntämaan asevoimien tiukassa kontrollissa.
– Venäläisjoukkojen liikkumatila on hyvin rajallinen, eikä 3 000 venäläissotilasta muodosta minkäänlaista vastusta omille asevoimillemme, hän sanoo.
– Viranomaistemme on kuitenkin varauduttava kaikenlaisiin odottamattomiin provokaatioihin ja kyettävä suoriutumaan niistä ilman ulkopuolista apua. On myös tärkeää tehdä kaikki mahdollinen, jotta harjoitusten aikana ei nähtäisi sellaisia poliittisia tai sosiaalisia protesteja, jotka voisivat tarjota Venäjälle tekosyyn viivyttää joukkojensa poistumista.
Alueellaan järjestettävään harjoitukseen liittyvän epäluulon hälventämiseksi Valko-Venäjä haluaa Sivitskin mukaan pelata mahdollisimman avoimin kortein.
– Harjoitukseen kutsutaan tarkkailijoita kaikista naapurimaistamme Liettuasta, Ukrainasta, Puolasta, Latviasta ja Virosta samoin kuin Etyjistä, YK:sta ja ensi kertaa myös Natosta. Näin taataan, ettei kenellekään jää aihetta epäillä Valko-Venäjää kansainvälisten sitoumustensa rikkomisesta tai harjoituksen todellisten tunnuslukujen ja skenaarion peittelemisestä.
Toimittaja: HEIKKI HAKALA
