Moskovan Carnegie-keskuksen johtaja Dmitri Trenin torjuu arviot, joiden mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain johtoon nouseva Donald Trump tulisivat samankaltaisuutensa vuoksi hyvin toimeen keskenään.
– He ovat täysin erilaiset henkilöt. He tulevat aivan erilaisista kulttuureista ja ympäristöistä, Trenin sanoo.
Johtajaominaisuuksista saattaa yhtymäkohtia hänen mukaansa kuitenkin löytyä.
– Trumpissa on tietty alkukantaisen johtajan piirre. Voitte kutsua häntä alfaurokseksi, jos haluatte.
Trumpia ja Vladimir Putinia yhdistää hänen mielestään myös se, että kumpikaan heistä ei ole poliittisen järjestelmän tuote. Putinista järjestelmä olisi halunnut muovata aivan erityyppisen johtajan kuin millaiseksi hän on osoittautunut.
– Tässä suhteessa he tosiaan ovat samanlaiset, mutta paljon muuta yhteistä heillä ei ole, Trenin sanoo.
Dmitri Trenin on toiminut Moskovan Carnegie-keskuksen johdossa vuodesta 2008. Lännessä hänen näkemyksiään kansainvälisistä suhteista on totuttu kuuntelemaan tarkalla korvalla. Ennen akateemista uraansa Trenin palveli upseerina maansa asevoimissa.
Trenin selosti näkemyksiään Virossa ilmestyvän Diplomaatia-lehden haastattelussa.
Ukraina on Putinin ykkösaihe
Ajatuksen siitä, että presidentti Putin pyrkisi vuoden 1945 Jaltan sopimuksen kaltaiseen uuteen etupiirijakoon Euroopassa, Dmitri Trenin tyrmää suoralta kädeltä.
– En myöskään usko, että hänen ensisijainen tavoitteensa olisi pakotteiden purkaminen, hän sanoo.
Taistelut Ukrainan armeijan ja Venäjän tukemien kapinallisten välillä ovat viime viikkoina jälleen kiihtyneet.
Kremlin tavoitelistan kärjessä on Treninin mukaan juuri Ukraina. Hän viittaa erityisesti Itä-Ukrainaan ja sanoo Venäjän viestittävän selvästi, että Ukrainan olisi taivuttava Minskin sopimuksen toimeenpanoon.
Ukraina ja länsi ovat toistuvasti syyttäneet Venäjää ja Itä-Ukrainan kapinallisia Minskin sopimuksen rikkomisesta.
Venäjän vuonna 2014 valtaaman Krimin asemaan Trenin ei odota ratkaisua myöskään Donald Trumpin presidenttiyden myötä. Hän pitää kuitenkin mahdollisena, että Yhdysvaltain uusi hallinto olisi valmis etsimään oikeudellista ulospääsyä vallitsevasta pattitilanteesta.
Venäjän presidentin prioriteetit ovat hänen mukaansa kirkkaat.
– Putinin tämänhetkinen tehtävä on säilyttää Ukraina puskurivaltiona Venäjän ja Naton välillä, Trenin sanoo.
– Jos Kuuba haluaisi muodostaa sotilasliiton Kiinan kanssa, luuletteko että Yhdysvallat ilmoittaisi lempeästi tukevansa kuubalaisten suvereenia oikeutta toimia niin?
Varaa kyynisyyteen
Myös Georgian Nato-haaveiden niskaan Dmitri Trenin kaataa kylmää vettä.
– Hyväksyisikö Nato maita, joilla on aluekiistoja Venäjän kanssa? Se tarkoittaisi, että Naton joukkojen olisi oltava valmiita taistelemaan Abhasian puolesta. Olisiko se USA:n etujen mukaista?
Venäjä pitää Abhasian separatistialuetta itsenäisenä valtiona, kun valtaosa kansainvälisestä yhteisöstä tunnustaa sen osaksi Georgiaa.
Presidentti Putinilla on Treninin mukaan varaa toimia kyynisesti, koska Venäjä ei ole demokratia.
– Hän on tsaari, joka valvoo koko tilannetta maassa, ja siksi hän voi sallia itselleen kursailemattomuuden. Liioittelen tietenkin hieman, mutta vain hieman.
Treninin mielestä myös se, millaisiksi suhteet Yhdysvaltain tulevaan hallintoon muodostuvat, kulminoituu Venäjällä käytännössä yhteen mieheen.
– Ulkoministeriön tai Kremlin virkailijoiden mielipiteet Trumpista ovat merkityksettömiä. Ainoastaan Putinin suhtautumisella on väliä. Ulkopolitiikastamme, kuten kaikesta muustakin politiikastamme, päättää yksi henkilö, Trenin sanoo.
Toimittaja: HEIKKI HAKALA.
