Valko-Venäjän ja Venäjän suhteet ovat ajautuneet syvään kriisiin. Sen sytykkeenä ovat olleet Kremlin yksipuoliset epäystävälliset toimet presidentti Aljaksandr Lukašenkan hallitsemaa maata kohtaan. Näin arvioi Valko-Venäjän Strategisen ja ulkopoliittisen tutkimuksen keskuksen johtaja Arseni Sivitski Verkkouutisille antamassaan haastattelussa.
– Ei ole todisteita siitä, että Kreml valmistelisi suoraa sotilaallista interventiota – rajan läheisyyteen sijoitetut joukot eivät siihen vielä riittäisi. Todennäköisempää on, että tavoitteena on vallankaappaus, Sivitski sanoo.
Venäjä tarvitsee hänen mukaansa Valko-Venäjää etuvartiokseen koventaessaan sotilaallista ja poliittista painostusta länttä kohtaan. Presidentti Lukašenka on kuitenkin torjunut Venäjän vaatimukset joukkojensa sijoittamisesta maahan.
– Kreml saattaa provosoida kaappauksen Lukašenkan korvaamiseksi Venäjän täysin kontrolloimalla yhteistoimintamiehellä, joka esittäisi virallisen pyynnön joukkojen sijoittamisesta maahan. Venäjä voi myös masinoida yhteiskunnallisia levottomuuksia, jotka antaisivat sille tekosyyn sotilaalliseen ja poliittiseen interventioon, Sivitski sanoo.
Lukašenka ei aio taipua
Venäjä pelkää Sivitskin mukaan menettävänsä vähitellen vaikutusvaltansa Valko-Venäjän kehitykseen. Taustalla on Valko-Venäjän aktiivinen pyrkimys normalisoida suhteitaan länteen ja tiivistää kumppanuuttaan Kiinan kanssa.
Hän uskoo Kremlin olevan nyt kahden vaihtoehdon äärellä. Se voi kiristää taloudellista ja poliittis-sotilaallista ruuvia pakottaakseen Lukašenkan taipumaan tahtoonsa. Jos tämä lähestymistapa ei tuota toivottua tulosta, edessä voi olla Venäjän orkestroima vallankaappaus.
– Meidän ei toki pidä sulkea pois muitakaan skenaarioita – ei myöskään sotilaallista invaasiota Ukrainassa nähtyyn tapaan. Vielä toistaiseksi se näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä.
Venäjän toimet Ukrainassa antoivat Sivitskin mukaan Valko-Venäjälle jo vuonna 2014 kimmokkeen puolustussuunnitelmansa tarkistamiseen. Maan asevoimat valmistautuvat nyt idästä tulevaan uhkaan, ja uudistetussa sotilasdoktriinissa korostuu hybridisodankäynti.
– Viimeisten kahden vuoden aikana Valko-Venäjän asevoimat ovat toteuttaneet valtakunnallisia harjoituksia ja valmiustarkastuksia, joiden tarkoituksena on ollut varautua Donbassin kaltaiseen sotilaalliseen konfliktiin, Sivitski sanoo.
Valko-Venäjällä on parhaillaan käynnissä sotaharjoitus, jonka puitteissa armeija rakentaa sulutteita Venäjän-vastaisen rajan ja Minskin välisen valtatien suunnassa, Sivitski sanoo. Harjoitukseen osallistuu hänen mukaansa 3 000 reserviläistä, myös eläkkeellä olevaa upseeristoa. Pyrkimyksenä on osoittaa, että maa on varautunut kaikkiin potentiaalisiin uhkiin – myös Venäjän hyökkäykseen.
Presidentti Lukašenka on myös alkanut kierrättää henkilöitä virkamieskunnan ja turvallisuuskoneiston avaintehtävissä, jotta Venäjän tiedustelupalvelujen olisi aiempaa vaikeampi vaikuttaa Valko-Venäjän sisäisiin asioihin.
– Ei ole yllätys, että Lukašenka toimii nyt niin kuin toimii. Hän haluaa antaa voimakkaan viestin ulospäin ja testaa samalla, kuka Valko-Venäjällä on lojaali kenellekin, Sivitski sanoo.
Ruuvi kiristyy
Kun Venäjä haluaa painostaa naapureitaan, pöydälle nousevat ennemmin tai myöhemmin myös energiakysymykset. Tämän ovat saaneet viime vuosina kokea niin Georgia, Ukraina, Puola kuin Baltian maat.
Viimeksi tällä viikolla Venäjä on syyttänyt Valko-Venäjää kaasutoimitusten maksujen laiminlyönnistä. Sivitskin mukaan syytökset ovat tuulesta temmattuja.
– Minsk allekirjoitti toukokuussa 2014 sopimuksen Euraasian unionista, mutta samaan aikaan Valko-Venäjän hallitus solmi Venäjän kanssa kaasutariffeja koskevan erillissopimuksen, Sivitski sanoo.
– Kreml ja kaasuyhtiö Gazprom eivät edelleenkään noudata tuon vuonna 2014 solmitun hallitustenvälisen sopimuksen asettamia velvoitteita.
Kaasukiistan lisäksi Venäjä on riitauttanut myös öljytoimitukset Valko-Venäjälle. Sivitskin mielestä onkin ilmeistä, että energiatoimitukset ovat Kremlille väline, jolla se pyrkii heikentämään presidentti Lukašenkan asemaa ja samalla horjuttamaan Valko-Venäjän yhteiskunnallista vakautta.
Ratkaiseva vuosi?
Energiakiistat ovat vain osa taloudellista painostusta. Kun Venäjä on lisäksi rajoittanut useiden hyödykkeiden tuontia Valko-Venäjältä ja palauttanut rajatarkastukset ilman ennakkovaroitusta, Valko-Venäjä on vajoamassa yhä syvemmälle kriisiin. Selviytyäkseen maa tarvitsee Sivitskin mukaan lännen apua.
– Paras tapa tukea Valko-Venäjää on auttaa sitä taloutensa uudistamisessa. Tekninen tuki WTO-jäsenyyden saavuttamiseksi olisi maalle elintärkeää. Se avaisi ovia kauppasopimuksille lännen ja muiden maiden kanssa ja edistäisi liiketoimintailmastoa, Sivitski sanoo.
Hän viittaa myös Valko-Venäjän toiveeseen Kansainväliseltä valuuttarahastolta saatavasta lainasta sekä läntisten sijoittajien mahdollisen roolin tilanteen tasapainottamisessa.
– Tällainen tuki ei vain auttaisi Valko-Venäjää säilyttämään suvereniteettinsa ja itsenäisyytensä, vaan se olisi erittäin tärkeää myös alueellisen vakauden ja turvallisuuden kannalta.
Vuotta 2017 on useissa arvioissa pidetty maan tulevaisuuden kannalta ratkaisevana. Joidenkin mielestä kriittiset hetket ovat käsillä syksyllä, jolloin järjestettävä Venäjän pääsotaharjoitus Zapad (suom. Länsi) ulottuu myös Valko-Venäjän maaperälle.
Toiset uskovat Kremlin pyrkivän hyödyntämään Yhdysvaltain presidentinvaihdoksen tarjoamaa aikaikkunaa. Siinä tapauksessa tilanne saattaisi kärjistyä dramaattisesti jo lähiviikkojen kuluessa.
HEIKKI HAKALA
