Ajatuspajojen arviot nykyhallituksen toiminnasta tämän lukuvuoden aikana ovat enimmäkseen murskaavia. Niiden hallitukselle antamien kouluarvosanojen keskiarvo on vain 5,6.
Yhdeksästä vastanneesta Libera on puolueista riippumaton, kahdeksalla muulla on puoluekytkös.
– Hallitus pääsee vain armosta seuraavalle luokalle, sanoo Uutissuomalaisen haastattelema ajatushautomo Agendan (lähellä RKP:tä) toiminnanjohtaja Mattias Fagerholm.
Maireita eivät ole muutkaan perustelut alhaisille arvosanoille.
– Loppua kohti koheltaminen on vain lisääntynyt, 5-, muotoilee esimerkiksi Vasemmistofoorumia (lähellä Vasemmistoliittoa) vetävä Jukka Pietiläinen.
– Ainoa pieni ilonpilkahdus lukuvuonna on ollut alkoholilain uudistus, joka saatiin monen vuoden väännön jälkeen, mutta sitä suurempi miinus tulee sote-sekoilusta, ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläinen kommentoi.
Suopeimmin Juha Sipilän (kesk.) johtaman hallituksen tekemisiin tänä lukuvuotena suhtaudutaan ajatuspaja Toivossa (lähellä Kokoomusta) ja e2:ssa (lähellä Keskustaa). Kummaltakin irtoaa kyselyn korkein arvosana, 7,5.
– Vaalikauden tärkein työ eli sote on kesken, siksi korkeammalle arvosanalle ei ole perusteita nyt, kommentoi e2:ta johtava Karina Jutila.
Kolmannella hallituspuolueella, sinisillä ei ole ajatuspajakytköstä.
Keskiarvo laski vuoden takaisesta
Ajatuspajojen vetäjiltä pyydettiin myös arviotaJuha Sipilän hallituksen koko hallitustaipaleesta eli heille toistettiin nyt jo kolmantena keväänä peräkkäin kysymys, millainen kouluarvosana kuuluu hallitukselle sen toiminnasta tähän saakka.
Ajatuspajojen antamien arvosanojen keskiarvo oli hallituksen ensimmäisen vuoden jälkeen vielä 6,53. Tämän vuoden kyselyssä keskiarvo oli enää 6,25, joten se on tippunut kolmella kymmenyksellä.
Tämän vuoden kyselyssä keskiarvo olisi ollut vieläkin huonompi, jos kyselyyn vastanneiden joukkoon ei olisi tullut uutena kristillisdemokraatteja lähellä olevaa Kompassia, josta arvioitiin hallituksen tähänastinen toiminta 7,5:n arvoiseksi.
– Hallitus on tasapainottanut budjettia ja yrittänyt ajaa talouteen uudistuksia. Toisaalta arvosanaa alentavat monet epäonnistumiset. Leikkaukset lapsiperheiltä ovat osaltaan vaikuttaneet heikkoon syntyvyyteen. Leikkaukset eläkkeistä ja lääkekorvauksista ovat osuneet heikompiosaisiin ja alkoholiverouudistus uhkaa tuottaa pitkäaikaisia ongelmia, Kompassia (lähellä KD:ta) johtava Sauli Ahvenjärvi perustelee.
Onnistumisia taloudessa
Sipilän hallituksen suurimmat onnistumiset liittyvät lähes kaikkien ajatuspajojen mukaan talouteen: taloustilanteen koheneminen, velkaantumisen väheneminen, viennin hintakilpailukyky, työllisyyden nousu.
– Työllisyysasteen nousu on erinomainen asia, joskin on kyseenalaista onko se hallituksen ansiota vai tapahtunut siitä huolimatta. Samoin talouskasvun vahvistuminen, toteaa Kalevi Sorsa –säätiötä (lähellä SDP:tä) johtava Kaisa Penny.
Epäonnistumisiin lasketaan muun muassa leikkaukset etuisuuksista ja koulutuksesta, sote-uudistus ja useiden uudistusten, kuten perhevapaauudistuksen kariutuminen.
Sekä perussuomalaisia että vihreitä lähellä olevissa ajatuspajoissa pidetään hallituksen suurimpana epäonnistumisena samaa asiaa eri vivahteilla – maahanmuuttopolitiikkaa.
– Hallitus on pahiten epäonnistunut maahanmuuttopolitiikassa. Humanitaarinen maahanmuutto Afrikasta ja Lähi-idästä on Suomelle taloudellisesti ja sosiaalisesti kestämätöntä ja viime vuodet ovat osoittaneet Suomenkin voivan joutua suurien tulijavirtojen kohteeksi, Suomen Perustaa vetävä Simo Grönroos perustelee.
– Sen sijaan, että turvapaikkaperäistä maahanmuuttoa pyrittäisiin suitsimaan, on hallituksen piirissä keskitytty lähinnä keskustelemaan matalapalkka-alojen maahanmuuton helpottamisesta, jolla on myös negatiivinen vaikutus Suomen julkiselle taloudelle ja suomalaisten duunarien työmarkkina-asemalle.
Visiota vetävä Ville Ylikahri korostaa myös sotea.
– Nostaisin kuitenkin sote-uudistusta ennen turvapaikanhakijoiden tilanteen ja maahanmuuttajien kotoutumisen. Ensin Sipilältä tuli ristiriitaista viestiä, mikä lisäsi Suomen houkuttelevuutta ja sen jälkeen ihmisiä on karkotettu Suomesta hyvin kyseenalaisin perustein, Ylikahri toteaa.
– Suomen maahanmuuttopolitiikka ei ole johdonmukaista eivätkä maahanmuuttajat kotoudu ja työllisty tarpeeksi hyvin. Tämä on kokonaisvaltainen epäonnistuminen, josta maksetaan kallis inhimillinen ja taloudellinen hinta.
