Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo on jättänyt eduskunnassa alkoholin etämyyntiä koskevan lakialoitteen.
Etämyyntikysymys jäi ratkaisematta viime vaalikaudella toteutetun alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä, sillä tuolloin asiasta ei löytynyt poliittista yhteisymmärrystä. Etämyynnin sääntelyä koskenut lakihanke kaatui myöhemmin EU-komission lausuntoon, jossa etämyynnin kieltäminen tulkittiin sisämarkkinoilla kielletyksi tuontirajoitukseksi.
Sinuhe Wallinheimo huomauttaa, ettei Suomen alkoholilainsäädännössä ole koskaan ollut etämyyntiä suoranaisesti koskevia säädöksiä, ja koko EU-jäsenyyden on toimittu lähinnä valmisteverotusta koskevan sääntelyn ja viranomaisohjeistuksen varassa.
Vuonna 2007 sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla omaksuttiin näkemys, että etämyynti olisikin kiellettyä ja toisaalta niin sanottu etäosto sallittua. Mikään laki ei tässä yhteydessä muuttunut, eikä kieltoa koskaan notifioitu EU:lle.
– Huolimatta siitä, että mitään lakiin perustuvaa ja EU-oikeuden näkökulmasta soveltamiskelpoista etämyyntikieltoa ei ole koskaan ollut, sosiaali- ja terveysministeriö ja sen alainen hallinto käytännössä toteuttavat kieltoa, mistä esimerkkinä on joukko STM:n ja Valviran aloitteesta vuonna 2020 käynnistettyjä poliisitutkintoja etämyyntitoimintaa harjoittavia yrityksiä vastaan, lakialoitteessa todetaan.
EU-komissio aloitti helmikuun alussa selvityksen siitä, onko Suomi rikkonut EU-lainsäädäntöä etämyynnin vastaisilla viranomaiskäytännöillään. On mahdollista, että seuraavassa vaiheessa komissio aloittaa Suomea vastaan rikkomusmenettelyn.
– Lainsäädännössä ei ole sinänsä epäselvyyttä; kun rajat ylittävän etämyynnin kieltoa ei ole, ei se voi olla kiellettyä. Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan rangaistavaksi ei voi katsoa sellaista toimintaa, jota ei ole lailla säädetty kielletyksi, Wallinheimo toteaa.
Viranomaistoiminta loi epäselvän tilanteen
Hänen mukaansa vuosien ajan jatkunut tulkintoja hämärtävä viranomaistoiminta on kuitenkin tosiasiassa aikaansaanut epäselvän tilanteen.
– Sekä kuluttajien että alalla toimivien yritysten oikeusturvan näkökulmasta olisi parasta, että etämyynti säädettäisiin selkeästi sallituksi. Näin voitaisiin jatkossa keskittyä toiminnan valvontaan, haittojen ennaltaehkäisyyn ja verotukseen liittyvien puutteiden korjaamiseen sen sijaan, että viranomaisten ja oikeuslaitoksen voimavaroja kulutetaan olemattoman substanssilainsäädännön perusteella ajettaviin oikeusprosesseihin, Sinuhe Wallinheimo sanoo.
Uudessa lakiesityksessä ei ole Alkoa koskevia muutoksia, sillä Alkolla on jo voimassa olevan lainsäädännön mukaan mahdollisuus myydä yksinoikeutensa piirissä olevia juomia kuluttajille myös omien myymälöidensä ulkopuolisten, niin sanottujen luovutuspaikkojen välityksellä.
– Monopolin tai vähittäismyynnin lupajärjestelmän olemassaoloon rajat ylittävän etämyynnin sallituksi säätämisellä ei ole vaikutusta, koska monopoli ja vähittäismyynnin luvanvaraisuus koskevat vain maan rajojen sisällä tapahtuvaa vähittäismyyntiä, lakialoitteessa todetaan.
