Keskuskauppakamari vaatii hallitukselta nopeita toimia työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton edistämiseksi.
Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku kääntyy laskuun jo vuonna 2031. Kauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen toteaa, että tilannetta voidaan parantaa lyhyellä aikavälillä vain lisäämällä ennusteissa oletettua 15 000 henkilön vuosittaista nettomaahanmuuttoa.
– Pohjimmillaan kyse on hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisesta. Taloudellisen huoltosuhteen heikkeneminen tarkoittaa käytännössä sitä, että työssäkäyviä veronmaksajia on liian vähän suhteessa muuhun väestöön. Kukaan tuskin haluaa hyvinvointiyhteiskunnan romuttuvan siksi, että siitä tulee liian kallis pienenevälle joukolle maksettavaksi, Valtonen sanoo.
Muun muassa lupaprosesseissa olisi korjattavaa, sillä työhön perustuvan oleskeluluvan käsittely voi kestää nykyisin jopa puoli vuotta. Tilanne on samankaltainen opintojaan päättäville ulkomaalaisille opiskelijoille.
– Työhön perustuvien oleskelulupien käsittelylle on annettava lakiin kirjattu kuukauden palvelulupaus. ja tavoitteena tulee olla keskimääräisesti alle viikon käsittelyaika. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos lupaa ei saada kuukaudessa käsiteltyä, on se katsottava automaattisesti hyväksytyksi, Mikko Valtonen toteaa.
Suuri määrä Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneista ulkomaalaisista lähtee pois valmistumisen jälkeen. Keskuskauppakamarin mukaan opiskelijoita voitaisiin houkutella myöntämällä valmistumisen jälkeen myönnettävällä pysyvällä oleskeluluvalla.
– On järjetöntä, että laadukkaan tutkinnon suorittaneet, jo maahan tutustuneet ja mahdollisesti kotiutuneetkin henkilöt työnnetään maasta pois. Tämän joukon kotouttaminen Suomeen olisi yhteiskunnan kannalta erittäin järkevä investointi, Mikko Valtonen sanoo.
Hänen mukaansa yritysten kannalta suurin työperäistä maahanmuuttoa vauhdittava uudistus olisi luopua EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta.
– Byrokraattinen, kankea ja Suomen houkuttelevuutta heikentävä saatavuusharkintajärjestelmä on tulppa työperäisen maahanmuuton edistämisessä. Voisimme luopua etukäteen tehtävästä saatavuusharkinnasta ja panostaa riittävästi jälkivalvontaan mahdollisten ylilyöntien kitkemiseksi pois.
Väestöennustetta voidaan parantaa lyhyellä aikavälillä vain työ- ja koulutusperäistä #maahanmuutto'a edistämällä. Nyt ennusteissa oletettu 15 000 henkilön vuosittainen nettomaahanmuutto pitää saada kasvu-uralle, kirjoittaa @ValtonenMikko.https://t.co/X6gB5XGdXj
— Keskuskauppakamari (@K3FIN) September 30, 2019
