Valko-Venäjän tilanne voi muuttua veriseksi, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvan.
– Se on valitettavasti mahdollista. Presidentti Aljaksandr Lukašenka sanoi maanantaina, että hän luopuu vallasta ”vain kuolleen ruumiinsa yli”, Silvan kertoo Verkkouutisille.
– Eli viesti on se, että hän ei ole missään nimessä valmis neuvottelemaan opposition kanssa vaalien tuloksesta.
Jo yli 26 vuotta vallassa olleen presidentti Lukašenkan vastaiset mielenosoitukset jatkuivat ennätyksellisen suurina viikonlopun aikana. Alkuviikoksi odotetaan uusia mielenilmauksia ja suurten valtionyritysten lakkoilmoituksia. Turvallisuusjoukot hajottivat mielenosoituksia väkivaltaisesti viime viikolla.
Opposition mukaan presidentti väärensi viikko sitten pidettyjen presidentinvaalien tuloksen. Virallisten tulosten mukaan hän sai äänistä 80 prosenttia. Lukašenka on todennut, että uusia vaaleja ei järjestetä. Hän sanoi maanantaina voivansa jakaa vallan, mutta ei painostuksen alla. Samaan aikaan mielenosoituksia ja lakkoja on tullut entistä enemmän.
Kristiina Silvanin mukaan liikehdintä tuntuu kasvavan entisestään.
– Oma kysymyksensä on se, miten kansa reagoi, jos Lukašenka ryhtyy uudestaan tukahduttamaan mielenosoituksia väkivaltaisesti, Silvan toteaa.
– Onko mahdollista, että tähän asti rauhallisesti sujuneet mielenosoitukset Lukašenkaa vastaan kääntyisivät väkivaltaisiksi? Sitä ei voi tietää, ja se on valitettavasti mahdollista.
Valko-Venäjän ja Ukrainan ero
Tilanteen kärjistyttyä kansainvälisessä mediassa on pohdittu, voiko Valko-Venäjän tämänhetkisen tilanteen rinnastaa Ukrainan levottomuuksiin, joista seurasi väkivaltainen vallankumous helmikuussa 2014.
Silvanin mukaan suora rinnastus on ongelmallinen.
– Ainahan voi vertailla, mutta en usko, että se on kovin hedelmällistä. Nämä maat ja niiden mielenosoitusten luonteet ovat hyvin erilaisia, hän sanoo.
Ukrainan mielenosoitukset alkoivat vuoden 2013 lopussa, kun silloinen presidentti Viktor Janukovytš päätti hylätä assosiaatio- ja vapaakauppasopimuksen Euroopan unionin kanssa.
– Valko-Venäjällä tällainen EU-elementti on loistanut poissaolollaan. Kyse on sisäpoliittisista asioista, ei niinkään ulkopoliittisesta tasapainottelusta Venäjän ja Euroopan välillä, Silvan kertoo.
– Valko-Venäjällä kyse on ihan vaan siitä, että maassa on järjestetty erittäin vilpilliset vaalit. Toki maassa on nähty epärehellisiä vaaleja ennenkin, mutta nyt presidentti Lukašenkan aito kannatus vaikuttaa olevan niin matalalla, että hänen väittämänsä 80 prosentin kannatus ei ole mitenkään uskottavaa kansalaisille.
Silvanin mukaan kansa on lähtenyt kaduille, koska rauhanomaisia mielenosoituksia on tukahdutettu väkivaltaisin keinoin ja sosiaalisessa mediassa on levinnyt videoita kiinniotettujen ihmisten kidutuksista.
Hän korostaa, että Valko-Venäjän ja Ukrainan yhteiskunnalliset rakenteet ovat hyvin erilaisia.
– Ukrainassa ovat nämä oligarkit ja vaihtoehtoiset valtakeskittymät, jotka vaikuttavat siihen, että muun muassa media on paljon vapaampaa kuin Valko-Venäjällä, jossa kaikki valta on keskittynyt presidentti Lukašenkalle, Silvan sanoo.
– Toisin kuin Ukrainassa, jossa poliisi ja turvallisuusjoukot pystyivät valitsemaan puolensa valtaa pitävien ja opposition välillä, niin tällä hetkellä Valko-Venäjällä ei ole selkeää oppositiojohtajaa. Siksi puolenvaihto olisi hyppy täysin tuntemattomaan ja suuri riski ottaen huomioon, millaisia rikoksia Valko-Venäjän poliittinen johto ja talouseliitti ovat oletetusti vuosien ajan tehneet.
Valko-Venäjän poliittisen eliitin ja turvallisuuskoneiston parissa on ollut yksittäisiä puolenvaihtoja. Se ei ole kuitenkaan muodostunut suureksi ilmiöksi toisin kuin Ukrainassa vuonna 2014.
– Nämä tahot pohtivat nyt, uskaltavatko ne tukea opposition mielenosoittajia, Silvan toteaa.
Venäjän reaktio
Silvanin mukaan viime viikon alussa näytti vielä siltä, että Lukašenka saa tukahdutettua mielenosoitukset ja haudattua vilpillisen vaalituloksen.
– Nyt tämä käy kuitenkin päivä päivältä epätodennäköisemmäksi.
Silvanin mielestä suurin kysymys on se, miten Venäjä reagoi tilanteeseen.
Lukašenka sanoi viikonloppuna Venäjän presidentti Vladimir Putinin luvanneen apua, jos Valko-Venäjän johto tarvitsee sitä maan turvallisuuden takaamiseen. Luvatun avun laadusta ei kuitenkaan saatu täsmennystä.
– Lukašenkalla ei ole yksinkertaisesti tarpeeksi omia resursseja mielenosoitusten tukahduttamiseksi, Silvan sanoo.
– Jos Lukašenka saa Venäjän tuen, oli kyse sitten taloudellisesta tai sotilaallisesta tuesta, hän voi selvitä tästä kriisistä, vaikka tilanne näyttää hullulta, koska sadat tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltä häntä vastaan.
Minskissä toimivan Strategisen ja ulkopoliittisen tutkimuksen keskuksen johtaja Arseni Sivitski kertoi viikonloppuna Venäjän varautuvan sotilaalliseen väliintuloon Valko-Venäjällä. Verkkouutiset kertoo asiasta tässä.
Sitä on Sivitskin mukaan valmisteltu vähintään toukokuun puolivälistä lähtien, ja Venäjän läntinen sotilaspiiri on tiivistänyt taistelu- ja operatiiviseen harjoitteluun liittyviä toimia Valko-Venäjän suunnalla.
Silvanin mukaan pahin mahdollinen skenaario on se, että väkivaltaisuudet alkavat uudestaan ja ihmisiä kuolee.
– Sekin on mahdollista, että kriisi pitkittyy ja tuhansien valkovenäläisten pitää lähteä maasta.
