Sammon ja UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosin mukaan on ”täyttä roskaa” väittää, että markkinataloudessa varat valuisivat vain harvoille.
Wahlroos ottaa kantaa lähiaikoina voimistuneeseen arvosteluun erityisesti amerikkalaistyylistä, säätelemätöntä uusliberaalia kapitalismia kohtaan. Muun muassa yhdysvaltalainen ekonomisti, talousnobelisti Joseph Stiglitz on esittänyt, että valtaosa talouskasvun hyödystä menisi vain pienelle eliitille.
Wahlroos kertoo tavanneensa Stiglitzin ensimmäisen kerran vuonna 1982. Hänen mukaansa ”Stiglitz liioittelee aina, puhuu läpiä päähänsä ja hän tekee sitä myös tässä”.
– Kiinnitän huomiota kahteen asiaan. Hän aloittaa sanomalla, että suurin osa näistä talouskasvun hyödyistä valuisi erittäin harvoille. Sanon, että täydellistä roskapuhetta. Me elämme aikaa, jolloin maailman globaali talouskehitys on tuottanut suuremman tasa-arvon kuin koskaan aikaisemmin, ja se tasa-arvo on tuottanut sadat miljoonat kiinalaiset, jotka ovat nousseet äärimmäisestä kurjuudesta keskiluokkaan, Björn Wahlroos sanoi Ylen ykkösaamussa lauantaina.
– Ja sama on tapahtunut Intiassa. Eli pointti tässä on se, että kun me kiinnitämme huomiota siihen, että Bill Gates tai joku muu on ansainnut miljardeja, niin kiinalaiset talonpojat ovat ansainneet tuhansia miljardeja, samoiten intialaiset.
Viime viikolla julkaistiin yhdysvaltalaisen viestintätoimiston kysely, jossa 34[nbsp]000 vastaajasta 56 prosenttia katsoi, että kapitalismi aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin hyvää. Myös kapitalismin resetoimista on vaadittu julkisuudessa.
Wahlroos ei usko arvosteluun. Hänen mukaansa ongelma ei ole siinä, että markkinatalous ei toimisi, vaan sitä sääntelevä poliittinen järjestelmä on pirstaloitunut.
– Sosialisteja on aina maailmassa ollut. Ja niitä on ollut paljon enemmän kuin 34[nbsp]000. Olen tavallaan onnellinen siitä, että kun minä olin nuori, niin nämä argumentit (kapitalismia vastaan) olivat paljon pahempia. Sosialistit vaativat kaiken sosialisointia, ei pelkästään kapitalismin resetointia. Ja sitten kävi niin kuin kävi, eli selvisi, ettei se toinen järjestelmä toimi ollenkaan. Eikä toimi tänäkään päivänä.
Työpaikat vaarassa
Huomenna alkavat hyvin todennäköisesti metsäteollisuuden lakot, jotka lamauttavat teollisuuden alan noin kahdeksi viikoksi. Sellutehtaiden alasajo on alkanut jo tänään.
Björn Wahlroosin mukaan neuvotteluissa kiky-tunneista onkin tullut neuvotteluissa jonkinlainen arvovaltakysymys. Hän toivoo, että niistä puhuttaisiin neuvotteluissa nykyistä rauhallisemmin ja rationaalisesti.
– Ammattiyhdistysliike haluaa näyttää, että tämä ”saneluratkaisu” niin kuin he sen mielsivät silloin aikoinaan, niin ei voi jäädä voimaan. Tosiasiallisestihan on kyse siitä, että Suomen metsäteollisuus yrittää puolustaa suomalaisia työpaikkoja. Jos me hyväksymme kaikki ammattiyhdistysliikkeen vaatimukset, niin täältä lähtee paljon työpaikkoja. Se merkitsee käytännössä sitä, että seuraavat kaksi tai kolme paperikonetta, jotka menee Euroopassa kiinni suomalaisilta yhtiöiltä, niin menevät kiinni Suomesta, Björn Wahlroos arvioi.
– Pienen ajan sisällä näin tulee tapahtumaan. Ja se on koko tämän problematiikan ydin. Ellei Suomi pysty puolustamaan kilpailukykyään, ei kukaan tänne investoi ja tänne on investoitu hirveän vähän juuri tästä syystä. Paperiteollisuudessa se on hirveän ilmeistä, koska siellä ei koskaan rakenneta uutta konetta. Kyse on siitä, mikä kone menee kiinni seuraavaksi ja missä.
Björn Wahlroosin mukaan on huomioitava, ettei yhdellä alalla ole tarkasti määriteltyä palkankorotusvaraa. Hänen mukaansa paikallisesta sopimisesta ja joustavuudesta puhutaankin juuri siksi, että näin voi olla monella alalla, mutta alat eivät ole keskenään samanlaisia.
– Palkankorotusvaraa voi olla vaikka kuinka paljon, jos kymmenen konetta menee kiinni. Mitä yritän sanoa on se, että metsäteollisuus toimii tässä suomalaisten työpaikkojen puolesta ja me haluaisimme pitää työpaikat Suomessa. Ne eivät täällä pysy, jos se on huomattavasti halvempaa Saksassa tai Ruotsissa.
