Kybersodankäynti on alkanut ja Suomi on avainasemassa, kun haetaan ratkaisuja. Näin toteavat Inclus oy:n toimitusjohtaja Mikaeli Langinvainio ja Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll.
– Eduskunnan kybervakoilu, energianjakelun pysähtyminen Yhdysvalloissa ja kauppaketjun lamaantuminen Ruotsissa ovat tämän toiminnan viimeaikaisia esimerkkejä. Kyberulottuvuus on myös osana maailman jokaista tämän hetken sotaa ja konfliktia, he kirjoittavat Aamulehdessä julkaistussa kirjoituksessa.
Tarve globaalille kyberrauhanvälitykselle on heidän mukaansa suuri ennen kuin vakavampi eskalaatio tapahtuu.
– Kybersodankäynnissä tuotetaan vaikeasti havaittavaa ja ennustettavaa hyökkäys- ja puolustuskykyä. Pelkkä hyökkäys- ja vastahyökkäysajattelu vie valtavasti resursseja ja on lopulta resepti umpikujaan. Kun keskitytään omien aseellisten kyvykkyyksien rakentamiseen, unohtuu helposti kaikkein tärkein, kyky rakentaa rauhaa.
Kirjoittajat katsovat, että rauhanteknologia on hyvä tuki rauhanvälitykselle ja erityisesti sovittelulle. Ne voivat olla esimerkiksi ohjelmistoja, joita konfliktiosapuolet voivat käyttää rauhanomaisten aloitteiden tekoon, vuoropuheluun ja rauhanneuvotteluun.
Langinvainio ja Limnéll muistuttavat, että Suomessa on yrityksiä, joilla on erityisen hyvä osaaminen kyberturvallisuuden saralla. Heidän mukaansa Suomen pitäisikin nostaa digitaalinen rauhanvälitys vahvasti ulkopolitiikan agendalle.
– Teknologioiden käyttöönottoon rauhantyön tueksi tulee luoda uusia rahoitusmekanismeja. Innovatiivisten rauhanteknologioiden vienti maailmalle edistää suomalaisia yrityksiä, nostaa Suomen profiilia globaalissa politiikassa, tukee konflikteista kärsiviä maita ja ehkäisee kybersodankäynnin eskaloitumista globaalisti.
