Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkö, kenraaliluutnantti Esa Pulkkinen korostaa, että epäsuorat vaikuttamiskeinot voivat johtaa viime kädessä myös sotilaalliseen voimankäyttöön. Viime päivinä on keskusteltu vilkkaasti siitä, miten hyvin Suomi on varautunut mahdolliseen itärajan yli tulevaan hybridivaikuttamiseen siirtolaisvirtojen kautta.
– Puolustusselonteko lanseerasi käsitteen laaja-alaisesta vaikuttamisesta, mikä kytkee selkeästi epäsuorat, ei-tavanomaiset uhkat myös potentiaaliseen, aktiiviseen sotilaalliseen voimankäyttöön. Tämä on asia, joka meidän on syytä tiedostaa. Epäsuorat vaikuttamiskeinot voivat viime kädessä johtaa siihen, että myös sotilaallista voimaa käytetään toista osapuolta vastaan. Sitä kautta on tärkeää, että puolustushallinto on mukana hybridiuhkien vastaisessa torjunnassa, Pulkkinen sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
– Jos katsotaan puolustusselontekoa, sieltä tuli aika paljon mandaattia myös poikkihallinnolliseen, valtioneuvoston sisäiseen ja viranomaisten väliseen yhteistyöhön. Tämä osoittaa sen, että meillä tunnistetaan tarve toimia eri tasoilla nykyistä paremmin tämän kokonaisturvallisuuden mallin kehittämisessä.
Pulkkinen on johtanut hallituksen puolustusselonteon valmistelutyötä. Selonteko on paraikaa eduskunnan käsittelyssä. Puolustusvaliokunta julkisti perjantaina mietintönsä selonteosta.
Puolustusselonteossa painotetaan uusia uhkakuvia selvästi enemmän verrattuna vuoden 2017 puolustusselontekoon. Sana ”hybridi” esiintyy tuoreessa selonteossa 16 kertaa, kun neljän vuoden takaisessa vain kerran. ”Kyber”-sana mainitaan nyt peräti 62 kertaa, vuoden 2017 selonteossa 18 kertaa.
Pulkkinen korostaa, että puolustushallinnossa on myös valmistauduttu uusien uhkien varalta. Puolustusvoimat on muuttunut koulutusorganisaatiosta valmiusorganisaatioksi.
– Silloin luotiin kyky reagoida sentyyppisiin kriiseihin ja riskeihin mitä esimerkiksi Krimillä nähtiin.
Myös lainsäädäntöä on uudistettu, kuten tiedustelulait sekä maanomistukseen ja tietoliikenneverkkoihin liittyvät hankkeet. On parannettu myös puolustusvoimien kykyä nostaa valmiutta nopeasti, jos tarvetta on.
– Tiettyjä asioita on jo tehty hyvin. Toki on syytä arvioida, onko tarvetta vielä lainsäädännöllä tai muilla keinoin parantaa kykyämme reagoida niin sanottuihin hybridiuhkiin.
Tuore puolustusselonteko antaa Pulkkisen mukaan tahtotilan tehdä tarvittaessa muutoksia lainsäädäntöön. Mitä tulee esimerkiksi Venäjän itärajan kautta tulevaan mahdolliseen hybridivaikuttamiseen, Pulkkinen arvioi mahdollisia muutostarpeita näin:
– Puolustushallinnon kannalta tämä ei ole lähtökohtaisesti sotilaallinen kysymys, vaan liittyy rajaviranomaisiin ja – valvontaan, sisäministeriön toimialalle.
Mahdolliset päivitykset lainsäädäntöön on Pulkkisen mielestä syytä selvittää ja tutkia rauhassa.
Puolustusministeriössä seurataan tarkasti myös Venäjän keskittämiä sotavoimia ja tilanteen kiristymistä Ukrainassa.
– Jos jännitteet purkautuvat vakavampana konfliktina, heijastusvaikutukset voivat olla meillekin isot.
Nykyistä turvallisuusympäristöä Pulkkinen kuvaa vaikeasti ennustettavaksi ja arvaamattomaksi.
– Arvioisin, että (Venäjän) kynnys avoimeen sotilaalliseen voimankäyttöön on kuitenkin aika korkealla. Ukraina on iso maa ja sillä on paljon omaakin puolustuskykyä.
