Kokoomus esitti ja äänesti hallitukselle tällä viikolla epäluottamuslausetta, koska se on epäonnistunut EU:n elpymisvälinettä koskevissa neuvotteluissa. Suomi maksaisi elvytysrahastosta 6,6 miljardia ja saisi 2,7 miljardia euroa. Neuvottelutulos on surkea. Ministerit eivät ole joko osanneet tai uskaltaneet pitää neuvotteluissa Suomen puolta. Lisäksi vaikka muuta on julkisuuteen sanottu, ei ole uskottavaa, että tämä elpymispaketti jäisi kertaluonteiseksi. Kun rahanjaon pää on kerran avattu, kynnys uusille päätöksille on madaltunut huomattavasti.
En usko monenkaan suomalaisen kannattavan Euroopan unioniin sellaista järjestelyä, jossa asiansa hyvin hoitaneet ja korkeita veroja maksavat kansalaiset joutuvat kustantamaan tuhlailevien, matalamman verotuksen maiden kuluja. Jokaisella maalla täytyy olla vastuu omasta taloudestaan ja omista veloistaan, niitä ei saa sysätä muiden maksettaviksi.
Sanon suoraan, että minun olisi ihan äärettömän vaikeaa äänestää eduskunnassa elpymispaketin puolesta. Olen totaalisen kyllästynyt siihen, että Suomi on EU:ssa niin korostetusti aina maksajan roolissa. Tämä ei tarkoita, että vastustaisin EU:ta sinänsä, päinvastoin unionista on ollut Suomelle hyötyä monessakin mielessä. Vastustan sitä, että suomalaisia yritetään höynäyttää siunaamaan heille epäedullinen tulonsiirtounioni täysin kritiikittömästi.
Kaikissa suhteissa täytyy osata pitää rajat siinä, miten sallii itseään kohdeltavan. Hallituksen neuvottelema sopimus elpymispaketista ylittää mielestäni ne rajat, jotka ovat suomalaisille hyväksi. Neuvottelu on jo käsitteenä termi, joka viittaa tasaveroisten osapuolten keskusteluun. Voisin kuvitella, että myös EU-johtajat kunnioittaisivat enemmän jämäkkää ja arvonsa tuntevaa neuvottelukumppania kuin kynnysmattoa.
Elpymisväline tarkoittaa valtavaa 750 miljardin euron rahoitusta, josta jäsenmaille kohdennetaan 390 miljardia euroa avustuksina ja 360 miljardia euroa lainoina. EU-rahoituksen olisi tarkoitus kompensoida koronaepidemian vaikutuksia ja edistää Euroopan talouden toipumista. EU-maat sopivat paketista viime vuoden heinäkuussa. Päätöksen elpymisvälineestä teki EU:n huippukokous, joka on jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiesten välinen kokous. Suomea edusti kokouksessa pääministeri Sanna Marin.
Näin lausui valiokunta
Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi Marinille evästykseksi hyvin kriittisen lausunnon Suomen mahdollisuuksista osallistua elpymisvälineeseen. Valiokunta linjasi, että hallituksen ei pitäisi hyväksyä unionin lainanottoa ja jäsenvaltion siihen kytkeytyvää vastuuta avustusmuotoisista tukivälineistä.
Valiokunnan mukaan ehdotettu järjestely ei välttämättä kaikilta osin ole EU:n oikeuden mukainen ja että Suomen vastuuta ja sen toteutumisen riskiä on mahdoton arvioida, koska se pitkän kestoajan vuoksi koostuu useista tulevaisuuteen sijoittuvista epävarmoista tapahtumista. Valiokunnan mukaan EU-komission ehdotukset olivat laadullisesti ja rahoituksen määrän osalta uudenlainen elementti komission toiminnassa. Suomen EU-kantoja ruotiva suuri valiokunta oli maltillisempi ja katsoi, että Suomen etu ei olisi kuitenkaan jättäytyä pois neuvotteluista.
Viime kesän päätöksissä ei ollut vielä kyse lopullisesta sinetistä elpymisvälineeseen isallistumiselle. Kaikkien jäsenmaiden täytyy omassa päätöksenteossaan hyväksyä neuvottelutulos. Normaalisti siinä ei ole ongelmaa, koska yleensä valtioita edustaa EU:ssa sellainen neuvottelija, jolla on myös riittävät valtuudet ja riittävä selkänoja sopia asioista maansa puolesta. Tähän liittyy Suomessa nyt kuitenkin avoimia kysymyksiä, kun Suomen osallistumisesta elpymisvälineeseen päätetään lähiaikoina eduskunnassa.
On nimittäin vielä hieman epäselvää, voidaanko osallistuminen elpymisrahastoon hyväksyä eduskunnassa pelkällä äänten enemmistöllä vai vaaditaanko siihen 2/3-enemmistö. Hallituksen mukaan yksinkertainen äänten enemmistö riittäisi, mutta moni lakia paremmin tunteva on sitä mieltä, että siihen tarvittaisiin sittenkin 2/3-enemmistö. Jos tavallinen äänten enemmistö riittää, hallituspuolueet saavat sopimuksen läpi omilla äänillään. Jos sen sijaan vaadittava äänten enemmistö onkin suurempi, voi tulla ongelmia, sillä siinä tapauksessa tukea neuvottelutulokselle tarvitaankin myös oppositiolta.
