Venäjän hyökkäys Ukrainaan paljastaa venäläistaustaisen professori Andrei Makaritševin mukaan kahden perustavanlaatuisesti erilaisen vallan olemusta koskevan näkemyksen yhteentörmäyksen kansainvälisissä suhteissa.
– Hyökkääjän puolella vallassa on ensisijaisesti kyse sotilaallisen voiman projisoinnista, ja sen tavoitteena on tuhota, tappaa ja pelotella, Tarton yliopistossa työskentelevä Makaritšev sanoo Carnegie Europe -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
– Euroatlanttisen lännen puolella valta on luonteeltaan normatiivista. Se perustuu yhteisiin periaatteisiin ja sääntöihin sekä niitä ylläpitäviin monenkeskisiin instituutioihin. Koskaan aiemmin ei näiden kahden valtafilosofian välinen kontrasti ole ollut näin selkeästi näkyvissä, hän toteaa.
Euroopassa on Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen pidetty geopolitiikan ja kansallisen itsekkyyden hylkäämistä sekä keskinäiseen yhteisymmärrykseen perustuvaa päätöksentekoa tavoiteltavina asioina. Kremlin silmissä ne ovat heikkouden merkki.
Vladimir Putinin hallinnon EU:ta kohtaan tuntema halveksunta tuli selvästi esiin tavassa, jolla unionin ulkopoliittista edustajaa Josep Borrellia nöyryytettiin helmikuussa 2021 Moskovassa. Myöhemmin samana vuonna EU ei edes kuulunut niiden keskustelukumppaneiden joukkoon, joiden kanssa Putin halusi keskustella länsimaille esittämistään vaatimuksista.
Putinin Venäjä on Makaritševin mukaan siirtänyt EU:n ikään kuin symbolisesti syrjään omasta, yhä puhtaammin geopoliittisesta maailmankuvastaan. Taustalla on nyky-Venäjän haluttomuus hyväksyä demokratian ja oikeusvaltion normeja sisä- ja ulkopolitiikkansa ohjenuoriksi.
– Näiden periaatteiden hyväksyminen tasoittaisi tietä mahdolliselle vallanvaihdokselle Venäjällä. Tämä selittää sen, miksi Putin hyökkää vuoden 1991 jälkeistä kansainvälistä järjestelmää vastaan.
Kohteina myös Suomi ja Ruotsi?
Putin pyrkii Makaritševin mukaan korostamaan mielikuvaa Euroopan voimattomuudesta ja merkityksettömyydestä siinä toivossa, että Venäjä pääsee vahvistamaan vaikutusvaltaansa entisen Neuvostoliiton alueella, jota Kreml pitää ”harmaana vyöhykkeenä” vailla lännen turvaa. Joukkoon kuuluvat Armenia, Valko-Venäjä, Georgia, Moldova ja Ukraina.
– Ei voida sulkea pois myöskään sitä, että Venäjä ulottaisi samanlaisen näkemyksen koskemaan tavalla tai toisella myös Suomen ja Ruotsin kaltaisia maita, hän sanoo.
Tässä tilanteessa liberaalin Euroopan suurin virhe olisi hänen mukaansa vaarantaa keskeiset arvonsa ja antaa edes jonkinlainen hyväksyntä Putinin tavoittelemalle lähestymistavalle kansainväliseen politiikkaan.
– Hyvä uutinen on se, että tämän päivän Ukraina näyttää olevan eurooppalaisempi kuin jotkut EU-maiden hallitukset. Tämä noin 40 miljoonan asukkaan maa on yhtenäisenä päättänyt vastustaa Venäjää ja lopulta voittaa sen. Maa taistelee sekä itsenäisyytensä että koko Euroopan turvallisuuden puolesta. Nämä yksinkertaiset tosiasiat EU:n on yksiselitteisesti tunnustettava, hän toteaa.
