Venäjä on presidentti Vladimir Putinin johdolla nostanut asevoimiensa modernisoinnin yhdeksi keskeisimmistä prioriteeteistaan, mutta maan sotilaallinen kapasiteetti on yhä selvästi Natoa heikompi. Vaikka voimasuhteiden ero on selvä, Venäjä muodostaa tuoreen ruotsalaisraportin mukaan vakavan uhan Naton itäiselle sivustalle.
Jos Nato kykenee säilyttämään poliittisen yhtenäisyytensä, turvallisuusuhat ovat pääosin hallittavissa, Ruotsin puolustusministeriön alaisen kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen (FOI) raportissa arvioidaan. Yhteisen puolustuksen järjestäminen, sotilaallisten suorituskykyjen kehittäminen ja päätöksenteko kriisitilanteessa saattavat kuitenkin tuottaa vaikeuksia, sillä ne edellyttävät kaikkien 30 jäsenvaltion konsensusta.
– Länsimaiden eriävät uhkakäsitykset tuskin ovat väistymässä, ja tämä saattaa vaikuttaa kykyyn sopia siitä, miten Venäjän toimiin pitäisi vastata, FOI:n apulaistutkimusjohtaja Eva Hagström Frisell, sanoo. [LINKKI: https://www.foi.se/en/foi/news-and-pressroom/news/2021-03-11-defence-efforts-in-northern-europe-should-focus-on-the-near-term.html]
– Siksi alueelliset ja kahdenväliset yhteistyöformaatit ovat nopeiden vastatoimien ja uhatuille liittolaisille annettavan tuen varmistamisen kannalta keskeisen tärkeitä, hän toteaa.
Kun Yhdysvaltojen ensisijainen huomio kohdistuu yhä selvemmin Aasiaan, Naton eurooppalaisten jäsenmaiden on otettava aiempaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. USA:n vankkaa ja aktiivista sitoutumista Euroopan turvallisuuden takaamiseen tarvitaan kuitenkin Hagström Frisellin mukaan vielä pitkään.
Puolustuksen vahvistamisella on kiire
Venäjällä on FOI:n raportin mukaan asevoimiensa korkean valmiuden ansiosta edellytykset iskeä Naton itäistä sivustaa – siis esimerkiksi Baltian maita ja Puolaa – vastaan niin, että läntinen puolustusliitto ei ehtisi siihen ajoissa reagoida. Hyökkäyksellä saattaisi myös olla hyvin erilaisia muotoja sivustan eri osissa.
– Lännen täytyy pystyä vastaamaan näihin uhkiin nopeasti ja uskottavasti konfliktin koko kirjon laajuudelta – niin yhteisoperaatioissa maalla, merellä ja ilmassa kuin myös avaruudessa ja kyberulottuvuudessa, apulaistutkimusjohtaja Krister Pallin sanoo.
Riittävän pidäkevaikutuksen voisi hänen mukaansa tuottaa jo se, että länsi nostaisi hyökkäyksen Kremlille aiheuttamia kustannuksia ja riskejä.
– Suhteellisen vähäisillä toimilla voisi olla pelotevaikutus, ja ne saattaisivat myös vahvistaa lännen asemia avoimessa konfliktissa.
Toimiva johtamisjärjestelmä, kehittynyt suunnittelu ja hyvä harjoittelu lukeutuvat tehokkaimpiin ja melko edullisiin tapoihin vahvistaa lännen yhteistä puolustusta, hän toteaa.
Raportti kehottaa varautumaan Venäjän sotatoimiin erityisesti lyhyellä aikavälillä, sillä länsi on vasta aloittanut puolustuksensa jälleenrakentamisen, kun taas Venäjän sotilaallisen suorituskyvyn arvioidaan saavuttavan lakipisteensä 2020-luvun kuluessa.