Montenegrosta tuli 5. kesäkuuta maanantaina Naton 29. jäsenmaa. Albertan yliopiston Canadian Institute of Ukrainian Studies -tutkimuslaitoksessa työskentelevä tutkija Taras Kuzio muistuttaa, että Montenegron jäsenyydelle asetettiin erittäin matala rima.
Nato on sitä vastoin esittänyt Ukrainalle paljon tiukempia vaatimuksia. Bukarestin huippukokouksessa vuonna 2008 puhuttiin Ukrainasta ja Georgiasta tulevaisuuden jäseninä, mutta maille ei annettu liittymispäivämääriä.
Kuzion mukaan vertailemalla Montenegroa ja Ukrainaa voidaan tarkastella maihin sovellettavia eri standardeja.
1. Montenegro ei ole Natolle sotilaallisesti tärkeä, koska maan armeija käsittää 2 000 sotilasta ja sotilasbudjetin koko on 69 miljoonaa dollaria. Ukrainan asevoimissa, rajavartiostossa, kansalliskaartissa ja turvallisuuspalvelussa palvelee puolestaan yhteensä 450 000 jäsentä, ja Ukrainan puolustusbudjetti on viisi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, Taras Kuzio kirjoittaa Atlantic Councilin blogissa.
– Montenegro tarjoaa kaksi laivastotukikohtaa, mutta niiden strateginen merkitys jää vähäiseksi, koska Natolla on jo useita tukikohtia Adrianmerellä. Ukraina voisi puolestaan tarjota tukikohtia Mustanmeren rannalla sijaitsevasta Odessasta ja Asovanmeren rannalla sijaitsevasta Mariupolista.
2. Montenegrolla ei ole sotateollista kompleksia, kun taas Ukrainalla on erittäin suuri sotateollinen kompleksi.
3. Ukraina on osallistunut paljon laajemmin ja useammin Naton operaatioihin kuin Montenegro.
4. Nato vaati Ukrainaa järjestämään kansanäänestyksen liittoutumaan liittymisestä, mutta Montenegrolta tätä ei vaadittu. Mielipidetiedustelujen mukaan valtaosa Ukrainan kansalaisista tukisi Nato-jäsenyyttä, jos kansanäänestys järjestettäisiin nyt. Näin ei välttämättä olisi Montenegrossa, jossa Natoon liittymisen puolesta äänesti 46 kansanedustajaa 81:stä.
5. Nato pelkäsi, että Ukrainan venäjänkieliset alueet ja Venäjä-mieliset voimat vastustaisivat voimakkaasti jäsenyyttä. Natoa ei kuitenkaan häirinnyt venäjänkielisten vastustus, kun suuret venäläisyhteisöt omaaville Virolle ja Latvialle ojennettiin jäsenkutsut.
– Ukrainan vuoden 2014 parlamenttivaalien jälkeen parlamentin enemmistö on Eurooppa-myönteinen. Montenegron parlamentissa Venäjä-mieliset ja Nato-vastaiset voimat ovat suositumpia ja äänioikeudellisesti vahvempia kuin Ukrainan parlamentissa.
6. Nato oli huolissaan Venäjän reaktioista Ukrainan mahdollisesta liittymisestä Natoon. Tämä ei ole enää ongelma pelkästään Ukrainan kohdalla sen jälkeen, kun Venäjä sekaantui epäonnistuneeseen vallankaappausyritykseen Montenegrossa.
– Naton sotilassuunnittelijoiden luulisi pitävän Ukrainan hankkimaa kokemusta Venäjän hybridisodasta korvaamattomana, koska Nato pelkää Moskovan mahdollisesti käyttävän samoja aseita Virossa ja Latviassa.
7. Naton mukaan Ukrainan ja Georgian jäätyneet konfliktit estävät niitä liittymästä Natoon. Jäätyneet konfliktit – Neuvostoliiton miehittämä Itä-Saksa ja Turkin miehittämä Pohjois-Kypros – eivät estäneet Länsi-Saksaa ja Kyprosta liittymästä Natoon.
Taras Kuzion mielestä Naton jäsenkutsu Montenegrolle ei kestä tarkempaa tarkastelua vertailtaessa sitä, mitä Ukraina voisi tarjota Natolle.
– Naton vastausta Kiovalle ei voi nähdä pelkästään pragmatismina tai poliittisena asiana; kyse on yksinkertaisesti läimäytyksestä vasten kasvoja, hän toteaa.
