”Venäjän Zapad-suurharjoitus soittaa läntisiä hälytyskelloja”

Venäläisjoukkojen ja -kaluston siirtyminen syyskuussa alkavaan harjoitukseen on jo täydessä käynnissä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Venäjän ja Valko-Venäjän asevoimien yhteisen pääsotaharjoituksen Zapad 2021:n on määrä alkaa syyskuussa, mutta venäläisjoukkoja ja -kalustoa virtaa Valko-Venäjän alueelle jo nyt.

Harjoituksen valmisteluja seuraavan amerikkalaisen Rochan Consulting –asiantuntijayrityksen mukaan  Valko-Venäjälle tähän mennessä saapuneet joukot edustavat Venäjän maavoimien ehdotonta kärkikaartia.

Texas-Arlingtonin yliopiston apulaisprofessori Brian Whitmore muistuttaa neljän vuoden välein järjestettävien Zapad-harjoitusten herättävän kerta toisensa jälkeen hermostuneisuutta Venäjän eurooppalaisten naapurien ja läntisten sotilasasiantuntijoiden keskuudessa. Vuoden 2017 harjoituksen pelättiin toimivan savuverhona uudelle hyökkäykselle Ukrainaan tai tekosyynä venäläisjoukkojen pysyvälle sijoittamiselle Valko-Venäjän alueelle.

– Vaikka nuo pelot eivät silloin realisoituneet, yhä suurempi huoli vallitsee siitä, että tämänvuotinen Zapad-harjoitus, joka on määrä järjestää 10.–16. syyskuuta, saattaa olla toisenlainen, Whitmore kirjoittaa Atlantic Council -ajatushautomon tuoreessa artikkelissa.

Ilmapiiri aiempaa uhkaavampi

Poliittinen asetelma on Whitmoren mukaan neljässä vuodessa tuntuvasti muuttunut. Vielä vuonna 2017 Valko-Venäjän johtaja Aljaksandr Lukašenka oli ilmeisen haluton liittymään Vladimir Putinin lännen vastaiseen rintamaan, vaan kutsui harjoitukseen tarkkailijoita niin läntisistä naapurimaista kuin kansainvälisistä järjestöistä ja korosti, ettei koskaan sallisi maansa aluetta käytettävän vihamielisiin tarkoituksiin.

– Ilmapiiri Zapad 2021:n edellä on lievästi sanottuna hiukan uhkaavampi, Whitmore sanoo.

Valko-Venäjän demokratialiikettä yhä kovakouraisemmin tukahduttava Lukašenka on onnistunut viimeisen vuoden aikana tekemään itsestään lännen silmissä poliittisen hylkiön, jolla ei enää ole muuta mahdollisuutta kuin turvautua Kremlin tukeen.

– Lukašenka on tehnyt kaikkensa osoittaakseen geopoliittista uskollisuuttaan Moskovalle, kääntänyt Valko-Venäjän mahdolliseksi rintamaksi Venäjän sodassa Ukrainaa vastaan, uhannut rikkoa toimitusketjut Euroopan ja Aasian välillä ja tehnyt laittomasta siirtolaisuudesta aseen Liettuaa vastaan, Whitmore toteaa.

Samaan aikaan Venäjä on kyennyt hänen mukaansa systemaattisesti vahvistamaan poliittista, taloudellista ja sotilaallista jalansijaansa Valko-Venäjällä. Maat ovat järjestäneet viime kuukausien kuluessa ennätysmäärän yhteisiä sotaharjoituksia, ja Venäjän joukkojen rotaatio tarkoittaa nyt käytännössä niiden pysyvää läsnäoloa Valko-Venäjän alueella.

Maiden asevoimat suunnittelevat Whitmoren mukaan parhaillaan kolmen yhteisen koulutuskeskuksen perustamista Puolan ja Liettuan vastaisen rajan tuntumaan. Lukašenka on pitkään vastustanut Venäjän ilmavoimien havitteleman pysyvän tukikohdan perustamista Valko-Venäjän alueelle, mutta nyt sekin hanke näyttää etenevän.

– Varhaiset signaalit viittaavat siihen, että Zapad 2021 tulee olemaan tyystin toisenlainen kuin Zapad 2021. Tämä tarkoittaa sitä, että Natolla, Valko-Venäjän läntisillä naapureilla ja Ukrainalla voi olla edessään stressaava syyskuu, Whitmore tiivistää.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)