Tunnettu venäläinen sotilasasiantuntija Pavel Felgenhauer näkee iranilaiskenraali Qassim Suleimanin perjantaina surmanneessa USA:n iskussa yhtymäkohtia Itävalta-Unkarin arkkiherttua Franz Ferdinandin murhaan.
Samaan tapaan kuin Sarajevon laukaukset kesällä 1914, Iranin vaikutusvaltaisimpiin kuuluneen miehen väkivaltainen kuolema Bagdadin lentokentällä voi Felgenhauerin mukaan sysätä liikkeelle tapahtumasarjan, jonka seurauksena on uusi suursota.
Felgenhauerin muistetaan muun muassa ensimmäisten joukossa ennustaneen Venäjän hyökkäyksen Georgiaan elokuussa 2008.
Jo vuosia ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä useissa keskeisissä eurooppalaisissa valtioissa oli voimistunut ajatussuunta, jossa sotaa pidettiin oman kansakunnan tulevaisuuden kannalta tavoiteltavana. Nykytilanteessa on Felgenhauerin mielestä runsaasti samankaltaisia piirteitä.
– Niin sanottuja ”sotapuolueita” on kaikkialla, ja niiden vaikutusvalta kasvaa, kun sotilaallis-patrioottinen mobilisaatio näyttää suojelevan yhä useamman johtajan asemaa. Pyrkimys kompromisseihin tuntuu olevan ylellisyys, jota ei ole mahdollista hyväksyä, Felgenhauer toteaa venäläislehti Novaja Gazetassa.
Hän arvioi Bagdadin iskun valtuuttaneen presidentti Donald Trumpin aseman muuttuneen viime aikoina dramaattisesti. Sotilaallisiin vastatoimiin aiemmin haluttomasti suhtautunut Trump on nyt virkarikostutkinnan kohteena. Jos Trump häviää marraskuun presidentinvaalit, hän ei vain menetä valtaansa, vaan saattaa Felgenhauerin mielestä hyvinkin päätyä vankilaan.
Lisääntyvä epävakaus kasvattaa sodan uhkaa
Erityinen riski piilee Felgenhauerin mukaan siinä, että samankaltaista poliittista epävarmuutta kuin USA:ssa on samaan aikaan myös muissa Lähi-idän jännitteiden kannalta kriittisissä maissa.
– Iranissa tunnetaan laajaa tyytymättömyyttä pakotteista johtuvien kasvavien taloushuolien vuoksi, ja vastakkainasettelu hallitsevan luokan sisällä voimistuu, hän sanoo.
Iranin sisäiset levottomuudet ovat vaatineet jo noin 2[nbsp]000 kuolonuhria. Väkivaltaisille joukkomielenosoituksille myöskään Irakissa ja Libanonissa ei näy loppua.
– Syyriassa väestön enemmistö vihaa maansa hallintoa syvästi. Poliittinen kriisi Israelissa jatkuu, ja edessä on tänä vuonna jo kolmannet vaalit. Pääministeri Benjamin Netanjahu taistelee poliittisesta henkiinjäämisestään, ja jos hän jälleen häviää, hän saattaa löytää itsensä vankilasta, Felgenhauer toteaa.
Myös Venäjällä, Turkissa ja Saudi-Arabiassa on sisäisiä ongelmia, hän muistuttaa.
Vaikka Venäjällä on Iranissa, Irakissa ja Persianlahden alueella etuja valvottavanaan, taistelujoukkoja tai velvoittavia liittolaissuhteita sillä ei Felgenhauerin mukaan siellä ole. Silti Venäjäkin voi hänen mielestään joutua temmatuksi mahdollisesti leimahtavan suursodan osapuoleksi esimerkiksi tilanteessa, jossa Iran toteuttaisi kostoiskun Israeliin.
– Vastauksena siihen Netanjahu iskisi Iranin joukkoihin ja Syyriaan, missä Venäjän asevoimat ehkä joutuisivat kiihtyvän USA-Israel-Iran-Syyria-konfliktin yhteydessä tulen alle, Felgenhauer päättelee.
– Kesällä 1914 Habsburgin arkkiherttuan Ferdinandin likvidointi Sarajevossa johti 37 päivässä ennakoimattomasti maailmansotaan, koska johtajat ja hallitseva eliitti eivät kyenneet tai halunneet pysäyttää konfliktin eskaloitumista sinänsä suhteellisen tärkeällä, mutta etäisellä ja epävakaalla alueella. Lähtölaskenta tuntuu olevan käynnissä, hän varoittaa.
